Suwenan keväthuolto Kappelnissa 10.5. - 19.5.

Su, 19-05-2013 20:58 -- Eve

Viikko on vierähtänyt melkoista vauhtia, kun samalla Suwenaa on huollettu ja valmisteltu kesäkuntoon. Nyt lihakset maitohapoilla, mutta tyytyväisin mielin on työlista ruksattu kohta kohdalta valmiiksi. Andrus tuumasikin eilen illalla, että ”Huoltolista on valmis ja seuraavat huoltokohteet on sitten vasta kuukauden päästä.” Andrus suunnitteli viime talvena Suwenalle huoltokirjan, jossa vuosihuollot ja kuukausihuollot ovat helposti seurattavissa.

Viikko sitten perjantaina saavuimme Kappelniin ja suoraan keskelle 4-päiväistä sillijuhla Kappelner Heringstage tapahtumaa. Alitettuamme Kappelnin sillan, leijui veneelle saakka rannasta herkullisten vohveleiden ja bratwurstin tuoksu. Koko Kappelnin ranta- ja torialueet olivat täynnä pikku kojuja. Kaikenlaista häppeninkiä oli tarjolla maailmanpyörästä lähtien. Kolmella eri esiintymislavalla erilaiset bändit viihdyttivät sillijuhlaväkeä rennolla musiikilla koko päivän ajan myöhäiseen yöhön saakka. Venehommien lomassa oli mukavaa käydä jaloittelemassa ja oikaisemassa selkää, kun muuten viikonloppu sujui Andrusilla moottoritilassa ja minulla veneen kaappeja ja koloja puunatessa.
Kappelnin sillijuhlat
Kappelnin sillijuhlat
Ensimmäisenä isona huoltohommana Andrusilla oli viallisten pilssikytkimien vaihto. Jo kolme Quick EBSN20 pilssikytkintä on mennyt kahden kesän aikana rikki. Näyttää siltä, että niitä ei ole riittävän vesitiiviisti rakennettu. Niiden sisälle pääsee suolavettä ja vesi rikkoo elektroniikan. Quickin pojilla ei ole suunnittelu oikein mennyt putkeen tuon pilssinpohjan valppaan vedenvartijan toteutuksen osalta. Nyt Suwenan pilssiä vahtivat Whale BE9006 kytkimet sekä suihkukaivon että pilssin pohjalla.

Kytkimien vaihto oli melkoinen projekti, sillä meidän moottoritila on todella täynnä laitteita ja Suwenassa on perinteinen syvä pilssi. Moottorin yläpinnasta on vielä noin 1,5 metriä matkaa pilssin pohjalle. Andrus joutui ensin hieman purkamaan osia ja samalla hän siirsi niitä hieman eri paikkoihin, jotta pilssikytkimiin pääsee paremmin käsiksi. Hän siirsi mm. vaihdelaatikon öljypaineanturin, käsipilssipumpunletkun ja generaattorin jäähdytysveden poistoletkun uuteen paikkaan. Moottoritilan ahtaus kun johtuu pääosin suuresta Perkins moottorista ja tavallista suuremmasta generaattorista. Niinpä Andrus viihtyi kannen alla melkoisen tovin ennen kuin luukusta lopulta ilmestyi hymyilevä pää.

Syksyllä löytyi muutama ongelma takilasta, jotka talven aikana hoidettiin kuntoon. Samalla myös tilasimme pari parannusta rikiin. Lisäsimme sekä isomastoon että mesaaniin mastoaskeleet. Yllätykseksemme Seldenin mastoaskeleet ovat todellisuudessa paljon pienemmät kuin kuvien mukaan odotimme. Talvella pohdimme kovasti mastoaskeleiden väliä ja lopullinen hieman vajaa 50 cm väli onnistui erinomaisesti. Saalinkien kohdalle tuli kuitenkin hieman pidempi väli, joten niiden kohdalla saa olla tarkkana.

Samalla kikkitaljaan lisättiin kaasujousi. Rullagenoan foilin alahaarukka vaihdettiin sähkörullan vaatimaksi vääntöä kestäväksi haarukaksi. Samoin hinkkaantunut genoan furlexin sähköjohto uusittiin. Isomaston sivuvanttien ja välivanttien pituudet korjattiin. Väliharus vaihdettiin paksummaksi, jotta eläväinen mesaanin huippu rauhoittuisi. Mesaanin outhaul oli suolaveden vaikutuksesta turvonnut, niinpä vaihdoimme senkin kymppimillisestä 8-milliseen köyteen.

Kun riki oli valmiina, pääsimme nostamaan Suwenan mesaaniin Suomen lipun liehumaan. Myös oikeaan saalinkiin oli ensimmäisen vieraslipun aika kohota, mutta lippuköydet olivat kauniisti vyyhdellä saalingeilla. Nyt kun Suwenan mastoja koristavat mastoaskeleet, niin uskalsin ensimmäisen kerran itse kiivetä köysivyyhtejä availemaan. Vaikka en kiivennyt kuin alasaalingeille saakka, niin kunnioitus kasvoi kyllä purjelaivojen raakapurjeita käsitteleviä merimiehiä kohtaan.
Eve testaa upouusia mastoaskelmia
Viikko on todella vilahtanut vauhdilla, mutta nyt Suwena on valmiina kesään. Tuntuu jopa hieman haikealta lähteä Kappelnista, sillä tämä viihtyisä pieni kaupunki on ollut todella mukava paikka Suwenan talvehtia ja ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja avoimia. Jo ensi hetkestä lähtien, kun ihmiset täällä huikkailevat toisilleen ”moin moin”, tuntui kuin olisimme tulleet kotiin. Mahtaakohan meidän suomalaisten ”moi moi” tervehdys juontaa juurensa tänne Pohjois-Saksaan?
Suwena Ancker Yachting marinassa Kappelnissa
Huomenna on se päivä, kun Suwenan kesämatka Pohjanmerellä alkaa!

Avainsanat: 

Veneilykausi alkaa Schrader Marinassa 9.5. - 10.5.

Ma, 13-05-2013 15:01 -- Eve

Tänä vuonna aloitimme veneilykauden helatorstaina, kun lensimme Suomesta Saksaan. Hampurista on näppäriä pitkänmatkan takseja, joita voi helposti netistä varata. Tällä kertaa otimme kimppataksin, joka maksoi meiltä kahdelta vain 78 euroa reilun 100 kilometrin matkalta. Puolilta päivin taksi hurautti Schrader Marinan pihaan ja Suwenan luo.
Schrader Marina Borgwedelissä Saksassa
Schrader Marinassa on muutamia vuokrattavia pikku huoneistoja. Me vietimme ensimmäisen yön juuri tällaisessa huoneistossa, kun odottelimme perjantaiaamuna ja veneen vesille laskua. Nämä huoneistot ovat hyvä idea, kun haluaa tulla vaikkapa talvella tai kauden alussa tekemään huoltoja veneelle. Schrader sijaitsee pienessä Borgwedelin kylässä, joten autottomalle asuminen veneen lähellä on tosi toimiva ratkaisu.

Saavuimme Saksaan sopivasti keskellä pyhäpäivää, joten kaikki kaupat olivat kiinni. Samoin näytti olevan myös lähin 1,5 kilsan päässä sijaitseva ravintolakin. Siinä ei auttanut kuin kävellä nälkäisenä takaisin kämpille ja syödä vähän laukusta löytyviä kuivattuja hedelmiä ja odotella iltaa ja ravintolan aukeamista.

Päivän kohokohta oli toki se, kun satamakapteenin kanssa rupateltuamme, hän näytti, missä hallissa Suwena on. Suwenan köli loisti puhtauttaan ja tilaamamme pohjatyöt oli tehty tosi siististi. Samoin lasikuitupinnat kiiltelivät vahauksen jäljiltä. Olimme hyvin tyytyväisiä Schraderin palveluun. Vielä yksi yö ja sitten pääsemme Suwenaan.

Schraderin naapurissa sijaitsee venekerhon satama. Siellä oli tosi kuhina päällä. Lähes sata ihmistä niin lapsia kuin aikuisia treenasivat jollapurjehdusta Schleilla. Kuulimme, että meneillään oli Hampurin ja Amstelin veneseurojen yhteinen viikon mittainen purjehdusleiri. Vesi oli 15-asteista, mutta se ei hidastanut purjehtijoita nauttimasta harjoitusradasta.
Purjehdusleiri Borgwedelissä
Illalla kokeilimme uudelleen onneamme ja tällä kertaa ravintola Epinard oli avoinna. Ravintolan katto oli koristeltu hauskasti kaikenlaisilla soittimilla. Jopa maailman vanhin puhallinsoitin Australian aboriginaalien didgeridoo löytyi soitinlajitelman joukosta.

Ruoka oli todella kävelymatkan arvoista. Tätä päivän erikoisuutta taidamme kokeilla venekeittiössäkin. Uuniastian pohjimmaisena olivat kaksi tuoretta turskafileetä, jotka oli ensin kevyesti paistettu pannulla. Sen jälkeen vuokaan oli turskafileiden päälle kerrostettu tuoretta pinaattia, tuorejuustoa, tomaattia ja päällimmäiseksi juustokuorrutus. Uunissa gratinoitu kalaherkku oli kerrassaan maittavaa.

Perjantaiaamuna kiiruhdimme venerantaan, jossa Suwena jo odotti nosturin lukissa valmiina kesän koitokseen. Vielä viimeisenä tuotiin veneelle kunnon ihrainen potkuri. Nyt lanoliinilla eli lampaanvillarasvalla rasvattu potkuri pitäisi suojata paremmin näkiltä.
Suwenan potkuri lanoliinin peitossa
Siinä kului vain hetki, kun Suwena oli laskettu taitavasti takaisin veteen. Seuraavaksi Andrus teki tarkistukset, että moottori toimii ja läpiviennit eivät vuoda. Laskimme vesitankkiin jonkin verran vettä ja lisäsimme veteen vedenpuhdistusaineen. Antaa veden hölskyä tankissa, kun ajamme Kappelniin, jossa vaihdamme veden puhtaaseen ja otamme vasta sitten veden käyttöön.
Suwena menossa veteen Schrader Marinassa
Schrader Marina Borgwedelissä Saksassa
Jo talvella Andrus löysi Google Earthistä Schlein rannalla sijaitsevan ravintolan, jossa ajattelimme pysähtyä matkalla Kappelniin. Toisin kuitenkin kävi. Saavuttuamme lähemmäs ravintolaa, huomasimme sen olevan remontissa, joten jatkoimme kuivattujen hedelmien voimin matkaa Kappelniin.
Maalaismaisemaa Schlein rannalla
Matkalla on kaksi avattavaa siltaa, jotka kumpikin avautuvat aina varttia vaille tasatunnin. Ensimmäisen sillan luona oli jo kymmenkunta venettä odottamassa sillanavausta. Schraderin satamakapteeni kertoi, että seuraavalle sillalle on laitettava hanaa, jos mielii siihen ehtiä. Noin kahdeksan solmun vauhdilla ehtii juuri ajoissa Kappelnin sillanavaukseen. Toisaalta voi myös nauttia purjehduksesta ja jättää yhden sillanavauksen välistä. Meidän riki ja purjeet kun ovat vielä Kappelnissa, niinpä me otimme nopeamman ohituskaistan.
Purjeveneitä Schleilla
Siipirataslaiva Princess Schleilla
Kun kiinnitimme Suwenan jälleen Ancker Yachting marinan laituriin, tuntui kuin olisimme jälleen kotona. Voi, mikä riemu on olla jälleen veneellä, vaikka edessä odottaa usean päivän ahkerointi veneen kuntoon laittamisessa. Samoin tulevalla viikolla nostetaan Anckerilla talvehtineet mastomme, joten puuhaa tulee riittämään. Nyt on aika vain nauttia, sillä todella kesä on saapunut Suwenan myötä.

Avainsanat: 

Suwenan matkasuunnitelma 2013

Su, 21-04-2013 20:32 -- Eve

Odotamme innokkaasti tulevaa kesää ja tulevia venematkoja. Talvi on vierähtänyt matkasuunnitelmia tehdessä. Tämän kauden aloitus tulee olemaan hieman erilainen, sillä Suwena on viettänyt ensimmäisen talvisäilytyskauden poissa Suomesta. Nyt kun matkaamme toukokuussa Suwenalle vain sallitut kaksi laukkua lentokoneen ruumassa, niin kaikenlaisia listoja on syntynyt ennätysmäärä asioiden hoitamiseksi. On lähetettävien tavaroiden listaa, ostoslistaa niin Suomesta kuin Saksasta, tekemis- ja huoltolistoja unohtamatta. Eipä ihme, että into päästä jälleen veneelle vaan kasvaa, kun päivät vierivät lupaavasti kohti toukokuuta ja venekauden avausta.

Ensi kesänä on tarkoitus koluta Suwenalla Pohjanmeren ja Englannin kanaalin rantoja ja saada uutta perspektiiviä veneilijän näkökulmasta ennestään tuttuihin Keski- ja Länsi-Euroopan maihin: Saksa, Hollanti, Belgia, Ranska ja Englanti. Talven googletuksen jäljiltä on jo tunne, että tulemme näkemään huippu hienoja paikkoja, joita emme ole aiemmilla matkoillamme vielä nähneet.

Kausi alkaa Suwenan huoltamisella ja kesäkuntoon laittamisella Kappelnissa, Saksassa. Kappeln on osoittautunut onnistuneeksi talvisäilytyspaikaksi, sillä Ancker Yachting satama sijaitsee keskellä veneilykeskusta, (Yachtzentrum Kappeln). Sieltä löytyy moottorihuollosta purjemaakareihin ja tietysti venetarvikeliikkeitä. Eiköhän Suwena saada valmiiksi vesille, kun kaikki on kävelymatkan etäisyydellä.

Itämeri tulee jäämään nyt taakse, kun suuntaamme Kielin kanavan kautta Pohjanmerelle. Edessämme odottavat uudet haasteet, kun siirrymme vuorovesialueelle. Reeds nautical almanac tulee olemaan ahkerassa käytössä, jotta vettä olisi aina riittävästi Suwenan kölin alla. Itämeri kun on siinä mielessä harvinainen merialue, että täällä ei ole vuorovesivaihtelua lainkaan. Pohjanmerellä vuorovesivaihteluun tuo vielä hyvän lisämausteen merivirtojen jatkuvasti siirtämät hiekkapankit. Esimerkiksi Friisein saarilla karttojen syvyystietoihin ei ole luottamista ja väylillä siirretäänkin poijua koko ajan.

Ensi kesänä reitti tulee kulkemaan läpi niin Euroopan suurten metropolien kuin pienten kylien ja saarien. On mielenkiintoista nähdä, millaiset kasvot esimerkiksi Amsterdam ja Lontoo näyttävät veneilijälle. Toki jokaisen merimiehen pitää käydä Euroopan kahdessa suurimmassa satamakaupungissa Rotterdamissa ja Hampurissa, niin myös meidän.

Saariseikkailumme on tarkoitus viedä meidät mm. Helgolandiin sekä Saksan että Hollannin puoleisille Friisein saarille. Haluamme myös pyörähtää Hollannin kanavilla, jotta juuston ystävinä pääsemme maistelemaan sekä Edam- että Gouda-juustoa paikan päällä kummassakin nimikkokaupungissa. Kanavia tulemme näkemään myös Belgiassa, kun menemme käymään Bruggen (Bruges) kaupungissa, jota myös pohjoisen Venetsiaksi kutsutaan.

Englannin kanavan kummatkin rannat on myös tarkoitus tutkia. Suunnitelmat kanaalin rannoilta ovat vielä avoinna. Antaa tuulten päättää, missä Normandian rannikolla ehdimme käydä,
mutta ainakin jossain opaalirannikon (Côte d’Opale) kaupungeissa Ranskassa haluamme vierailla ennen kuin käännämme Suwena keulan kanaalin yli kohti Brittein saarta.

Suwenan ensi talven talvisäilytyspaikka vahvistui tässä maaliskuun lopulla, joten kauden päätteeksi Suwena jää veteen Ipswitch Haven Marinaan. Ipswich sijaitsee hieman pohjoiseen Thamesin suistosta Englannin itärannikolla, niinpä Suwenan seuraava talvikoti tulee olemaan Orwell-joen varrella.

Tulemme jälleen kirjoittamaan tarinoita matkastamme pitkin kesää, joten käyhän aina välillä vilkaisemassa, mitä Suwenan miehistö puuhaa. Ehkäpä ehdit myös kommentoimaan, sillä ilahdumme aina lukijoidemme viesteistä.

Avainsanat: 

Veneen stabiliteettikäyrä

To, 11-04-2013 23:03 -- Eve

Yksi ehdottomasti avomeripurjehduksen klassikoihin kuuluva kirja on Peter Brucen kirjoittama Heavy Weather Sailing. Jo aikoinaan kun suunnittelimme purjeveneen ostamista ja kauemmas seilaamista, hankimme Peter Brucen kirjan. Niinpä olimme todella kiinnostuneita huomattuamme, että hän oli tulossa luennoimaan kovassa kelissä purjehtimisesta Helsingin venemessuille 2013.
Peter Bruce luennoimassa Helsingin venemessuillaHeavy Weather Sailing
Luento oli ehdottomasti tämän vuoden venemessujen kohokohta. Sali oli ääriään myöten täynnä, sillä yli 200 innokasta purjehtijaa oli saapunut paikalle.

Luento seurasi suurin piirtein Heavy Weather Sailing kirjan rakennetta. Hän kertoi valtameripurjehduskilpailuiden todellisista tilanteista, joissa purjehtijat ovat olleet kovan sään armoilla. Peter vertaili erilaisten veneiden ominaisuuksia kuten esim. leveys, paino, painopiste ja varalaidan korkeus sekä miten ne vaikuttavat veneen käyttäytymiseen myrskyssä. Esimerkkeinä hän käytti todellisia tapahtumia avomeripurjehduskilpailuista kuten esimerkiksi Sidney Hobart Race ja Fastnet Race.

Lisäksi hän esitteli selviytymistekniikoita myrskyisällä merellä, jotka olivat mm. veneen piihin laittaminen, ajoankkureiden eri tekniikat sekä myrskypurjeiden käyttäminen.

Mainitsemisen arvoisena yksityiskohtana oli veneen käyttäytymisen mallintaminen aaltokoneella altaassa pienoismallien avulla. Aaltosimulaattorilla on saatu merkittäviä tuloksia siitä, minkä korkuinen murtuva-aalto voi kaataa veneen. Kun aallonkorkeus on kolmanneksen veneen runkopituudesta, voi murtuva-aalto kaataa veneen. Kun taas aallonkorkeus on noin kaksi kolmasosaa veneen runkopituudesta, kaataa murtuva-aalto veneen suurella todennäköisyydellä. Testitulokseen ei vaikuttanut veneen pohjanmuoto eikä kölin malli.

Veneen kääntyessä ympäri, pyrkii kölinpaino oikaisemaan veneen takaisin pystyyn. Kuinka nopeasti vene oikenee, voidaan mallintaa veneen stabiliteettikäyrän avulla.

AVS-luvulla (Angle of Vanishing Stability) mitataan veneen kallistuskulmaa, jota isommalla kallistuksella vene ei enää oikene itsestään. Mitä pienempi AVS-luku on, sitä kauemmin kestää ennen kuin jokin ulkopuolinen tekijä kääntää veneen takaisin pystyyn. Peter näyttikin kuvia tilanteista, joissa veneet eivät olleet lainkaan kääntyneet takaisin pystyyn.

Suosittelemme lämpimästi kirjaa kaikille valtameripurjehduksesta kiinnostuneille. Huomasimme luennolla, että Peter Bruce esitti asiansa erittäin asiantuntevasti, kuitenkin höystettynä hauskalla brittihuumorilla. Hän vastasi hyvin myös yleisön kysymyksiin.

Luennon jälkeen pohdimme oman Suwena veneemme stabiliteettikäyrää. Käyrän mukaan Nauticat 441:n AVS-luku on 170 astetta. Se tarkoittaa, että veneen ollessa väärinpäin, se pyrkii hyvin nopeasti pystyyn. Tämä on tyypillinen käyrä sisäohjaamolliselle pitkäköliselle veneelle.
Nauticat 441 pohjanmuoto
Nauticat 441 veneen stabiliteettikäyrä
Nauticatilta saamamme käyrä on laskettu veneen vakiovarusteilla. Meillä on kuitenkin esimerkiksi rullapurjeet, jotka nostavat veneen painopistettä heikentäen AVS-lukua. Vastaavasti Suwenassa on mm. 240 kg painava Westerbeken generaattori ja 6 * 64 kg akkuja asennettuna vesilinjan alapuolelle, niinpä käsityksemme mukaan Suwenan AVS-luku on vähintäänkin yhtä hyvä kuin Nauticatin esittämä stabiliteettikäyrä.

Stabiliteettikäyrässä näkyy myös veneen alin vuotoaukko (DF), joka Nauticat 441 veneessä on aukinainen sivuovi. Olemme keskenämme sopineet, että merellä pidämme ovet aina ehdottomasti suljettuna ja kuljemme aina tuulenpuoleisesta ovesta. Sivuovet itsessään ovat vesitiiviit.

Kaiken kaikkiaan Heavy Weather Sailing -kirjan mittareilla meillä on erittäin merikelpoinen vene!

Avainsanat: 

Purjehdusvideo Rügenin saari, Seedorf ja Stralsund

Ti, 26-02-2013 22:26 -- Eve

Eteläisellä Itämerellä sijaitseva Rügenin saari osoittautui hienoksi purjehduskohteeksi, kun kesällä 2012 purjehdimme Suwenalla Pohjois-Saksan rannikolla.

Rügenin eteläpuoleinen merialue on suojainen, niinpä se näytti olevan suosittu purjehdusalue. Rügenin saaren pienet kyläsatamat kuten meidän satamamme Seedorf ja lukuisat ankkuripaikat olivat saaneet niin charter- kuin yksityisveneet liikkeelle.

suomi

Sivut

Subscribe to Suwenan purjehdusseikkailut RSS