Perjantain illan kauniissa auringonpaisteessa Suwena matkasi Naantalista Airistoa pitkin tavoitteena Pähkinäisen satama. Airistolla oli huomattavan paljon laivaliikennettä veneliikenteen lisäksi. Matkasimme myös hetken verran rinnakkain Britneyn keikkabusseja kuljettavan Finnsailor laivan kanssa. Toki näimme runsaasti muitakin laivoja kuten tutut Turku-Tukholma risteilylaivat. Näin vilkasta laivaliikennettä ei Oulun Oritkarin satamaan liikennöikään.

Silja Line Airistolla
Silja Line Airistolla

Viking Line ja SeaWind Line Airistolla
Viking Line ja SeaWind Line Airistolla

Saavuimme Pähkinäisen edustalle rauhaisaan laguuniin vähän ennen kahdeksaa. Niin kuin arvata saattoi, loma aikana kaikki paikat olivat täynnä veneitä. Päätimme siirtyä laguunin toiseen päähän Varsalahteen ankkuriin.

Ankkurointikokemuksemme on vielä sen verran vähäistä, että paikan valinta vei hetken. Ankkurissa oli viisi muuta venettä ja halusimme ankkuroida turvallisesti huomioiden, että Suwena mahtuu liikkumaan ankkurissa. Vedensyvyys ankkuripaikalla oli 5 metriä ja hetken verran meiltä vei aikaa säätää ankkuriköysi sopivan mittaiseksi. Lopulta päädyimme, että n. 20 metriä tuntui sopivalta, koska ennustettu tuuli oli heikko. Minimihän on, että ankkuriköyttä tulee olla vähintään 3 – 4 -kertainen määrä syvyyteen nähden kevyessä tuulessa. Ankkuriköyden säädön jälkeen Suwena asettui kauniisti muiden ankkuroitujen veneiden rinnalle.

Suwena ankkurissa Varsalahdella
Suwena ankkurissa Varsalahdella

Yö oli nautinnollisen rauhallinen ja heräsimme kauniiseen aamuun täynnä virtaa. Aamukahvien jälkeen Eve suuntasi aamu-uinnille ja halusimme poistaa Suwenasta ikävät mustat Naantalin helmat. Ensin Eve jynssäsi vesirajaa uiden ja sen jälkeen Andrus jatkoi jynssäämistä vielä jollasta käsin, sillä töhnä oli tosi tiukassa. Puuhailtuamme veneellä kävimme soutelemassa jollalla myös rantakallioilla. Päivä oli todella lämmin ja iho alkoi jo puolen päivän jälkeen punoittaa.
Eve uimassa Varsalahdella
Eve uimassa Varsalahdella

Nautittuamme lounaan aloimme suunnitella matkan jatkamista kohti Raumaa. Keula-ankkuria nostaessamme saimme mukaamme ankkurin täydeltä savea, joka ei edes huljuttamalla irronnut. Onneksi tuulta ei ollut ja virta oli lähes olematon, joten ehdimme puhdistaa ankkurin ikävästä savilöllöstä. Meillä kun ei ole ankkurinpesintä. Jälleen naureskelimme, että Suwena on vähintään metrin liian lyhyt.

Ankkurissa Varsalahdella 17.7. – 18.7.

Leave a Reply

Your email address will not be published.