Uusi jolla ja taavetit Suwenalle

To, 13-02-2014 22:48 -- Eve

Jolla on yksi matkaveneilijän merkittävimmistä varusteista, niinpä sitä monesti kutsutaankin matkaveneilijän autoksi. Nyt kun Suwenan seilaa maailman vesiä, tulee jollan merkitys kasvamaan. Mitä enemmän vietämme aikaa ankkurissa, sitä tarpeellisempi jolla todellakin on, ellei sitten haluta uida :-)

Viisi vuotta Suwenan jollana palveli uskollisesti ilmatäytteinen 2,3 m kumijolla Suzumar. Halusimme säilyttää sen aina käyttövalmiina, mutta ei näköesteenä kannella. Näin ollen Pikku Suwena matkusti uimatasolla pystyssä. Mitä enemmän käytimme jollaa, sitä useammin toivoimme sen olevan hieman isompi. Yksi ostoskohteistamme viime syksyn Southamptonin venemessuilla olikin jolla. Messuilla oli hyvin esillä erimerkkisiä jollamalleja. Niitä pääsi tutkimaan, nostelemaan ja vertailemaan todella hyvin. Lopulta päädyimme 2,6 m pitkään alumiinipohjaiseen Ribeye kumijollaan. Halusimme jollan, joka nousee helposti liukuun pienemmälläkin moottorilla. Samoin halusimme siihen syvän V-pohjan, jotta aallokossa matkaaminen helpottuu. Kovan pohjan ansiosta ei haittaa, vaikka hieman pohjaa pitkin rantautuisimmekin. Se on meidän kahden voimin liikuteltavissa rannalla. Ennen kaikkea sen syvän V-pohjan ansiosta (ei välipohjalevyä) Andrusin ei enää tarvitse istua polvet suussa.
Eve vertailemassa Ribeye jollaa Southampton messuilla
Pidemmän jollan hankinta toi kuitenkin tullessaan uusia muutoksia. Missä sitä pystymme säilyttämään? Tokihan sen saa laitettua kannelle pidempien merimatkojen ajaksi, mutta se sekä heikentää näkyvyyttä että vie paljon tilaa. Lisäksi sen pituuden ja ennen kaikkea leveyden vuoksi jolla ei enää mahdu takakannelle pystyyn. Niinpä uusi jolla toi tullessaan toisenkin hankinnan eli taavetit.

Vertailimme muutamia taavettimerkkejä ja saimme hyvää palautetta Simpsonin taaveteista muilta veneilijöiltä, kuten myös Nauticatin veistämöltä. Southamptonin messuilla pääsimme livenä tutkimaan Simpsonin eri taavettimalleja ja saimme keskustella suoraan valmistajan kanssa Suwenaan sopivista taavettivaihtoehdoista. Päädyimme Simpson LSD 125 kääntyviin taaveteihin, jotka kestävät 125 kilon kuorman. Kääntyvistä taaveteista on se etu, että voimme kääntää ne 90-astetta perän suuntaan. Näin taavetit eivät pidennä Suwenan pituutta satamamaksujen osalta.
Eve ja herra Cooney Simpsonin taavetttiosastolla Southamptonissa
Niin Ribeye jollan kuin Simpsonin taavettien toimitus onnistui messuilla sopia siihen ajankohtaan, kun löydämme taaveteille asentajan. Tämän vuoden Suwenan talvikoti on Ipswich Haven Marina, joten etsimme asentajaa Ipswichin lähistöltä. Jokainen, jolta kysyimme suositusta, kehuivat kilvan Fox's Marinaa. Marraskuun venereissulla kävimme Fox’s Marinassa keskustelemassa taavettien asentamisesta ja vakuutuimme heidän työstään. Hinnoista sovittuamme saimme vielä asennuksen onnistumaan tammi-helmikuun vaihteeseen. Myöhemmin keväällä työruuhka on varmasti niin suuri, että emme halua taavettiasennuksen myöhästyttävän meidän veneilykauden alkua.

Kun irrotimme köydet vuoden ensimmäiselle legille Haven marinassa ja siirsimme Suwenan mailin päässä sijaitsevalle Fox’sille, saimme korkattua tämän kauden veneilykauden todella poikkeuksellisen varhain. Heti seuraavana päivänä Suwena nostettiin ylös ja vietimme pari ensimmäistä remonttipäivää lukissa roikkuen. Satamassa kävi touhukas kuhina. Veneitä siirtyi jonossa ylläpitotöitä varten paikasta toiseen. Kun meidän vuoro tuli siirtyä metallitöitä varten, siirtyi Suwena pukkien päälle, jossa sitten asustelimme reilun viikon. Huvittava juttu sattui ihan loppu metreillä, kun Suwenaa jälleen oltiin siirtämässä pukeilta lukkiin odottamaan seuraavan päivän vesille laskua. Minä puuhasin Suwenan sisällä kaikessa rauhassa, kun Andrus kiipesi hirmuisella vauhdilla ylös Suwenan vieressä olevia metallitikkaita. Hän kertoi, että ”Älä hämmästy, pian me taas liikutaan.” Hän oli nimittäin kysynyt nosturikuskilta, että tiedänkö minä veneen sisällä, että hän on siirtämässä venettä?” Ja vastaushan hämmästyneeltä mieheltä oli tietysti, että ”ei”. Eihän hän olisi voinut tietää, että minä en näe ja olisin ollut enemmän kuin ihmeissäni, kun vene olisi yhtäkkiä lähtenyt liikkeelle kuivalla maalla.
Suwenan Coppercoat pohja 9kk suolaveden jälkeen ennen pesua
Taaveteille piti valmistaa erilliset metallikannakkeet, jotka läpipultattiin veneen perään. Ensiksi valmistettiin pahvimalli kannakkeesta, jonka avulla sovitettiin kannakemallia ja itse taavettia. Se olikin fiksu tapa, sillä niiden avulla pystyttiin hakemaa kannakkeille oikeamalli ja korkeus. Perinteisesti taavetit asennetaan hieman alemmas. Meidän valitsemat taavetit olivat sen verran matalat, että kannakkeiden korkeutta piti nostaa, jotta taavettien vinssejä mahtuisi käyttämään.
Fox's marinan Martin esittelemässä taavettien kannakkeiden pahvimalleja
Sen lisäksi, että taaveteille tehtiin metallipajassa kannakkeet, piti uimatason portaat siirtää hieman keskemmäs, joten myös takakaiteet piti hitsata uusiksi. Samoin osa kannakkeesta tuli takakannen päälle, joten myös tiikkitöitä jouduttiin hieman tekemään. Kun portaat oli siirretty, kaiteet korjattu, puutyöt tehty sekä takakajuutan sivukaappien taakse oli lisätty metallivahvikkeet, oli aika sovittaa pistehitsattuja kannakkeita ja taavetteja paikoilleen. Ne istuivat erinomaisesti, joten kannakkeet lähtivät vielä yhdelle matkalle metallipajalle viimeisteltäviksi ja kiillotettaviksi ennen kuin ne kiinnitettiin Suwenaan. Se että lilluu lähes kölittömässä jollassa aallokossa ja syntyy loisto idea hankkia uusi jolla ja sille taavetit, vie huomattavasti enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa ennen kuin hyvä idea tulee toteutetuksi.

Joka tapauksessa Fox’s marinan työnjälki oli niin erinomaista, että taavetit näyttävät täysin alkuperäisasennukselta. Kerroinkin metallitöiden esimiehelle Martinille, että ”Heidän työ oli todella mahtavaa, mitään liitoksia ei silmällä näe eikä minun liian tarkoillakaan sormilla tunne. Kiitos”

Asuminen maissa veneessä lähes parin viikon ajan oli aika haastavaa. Hätäilimme syksyllä tammikuun sääolosuhteita, jos lämpötila laskee alle nollan. Suwena on ollut tämän kauden vedessä, joten mitään jäänestoaineita ei ole tarvinnut laittaa. Marinan väki lainasi öljylämmittimiä, joilla vene pysyi lämpimänä. Loppujen lopuksi lämpötila kävikin vain parissa asteessa kylmimmillään, joten sen puolesta ei ollut mitään hätää. Toinen juttu oli se, ettei tankissa olevaa vettä voinut tietysti käyttää, kun kaikki vesi olisi valunut läpivienneistä suoraan asfaltille. Sataman fasiliteetit olivat muutoin kyllä todella hyvät.
Suwena lukissa Fox's marinassa
Samalla kun Suwena oli ylhäällä, tehtiin pohjanpesu, sinkkien vaihto ja Andrus lyhensi päivä päivältä omaa huoltolistaa. Kuten matkaveneilystä sanotaan, että se on matkustamista korjaamaan venettä seuraavaan satamaan. Oli myös meille kertynyt melkoinen huoltolista. Kaikenlaisia kiristettäviä osia veneestä löytyy ihan pilvin pimein. Joka luukun takaa Andrus aina löytää jonkun ruuvin tai liittimen, joka on merellä löystynyt. Mm. nyt oli sopiva aika poistaa autopilotin langaton kauko-ohjain sähköjärjestelmästä. Meillä autopilotti on useampaan kertaan tiltannut merellä niin pahasti, että veneen koko sähköjärjestelmä on pitänyt sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Andrus on etsinyt sen vikaa ja hän on epäillyt, että kauko-ohjain voisi olla yksi syy.

Kun Suwena oli vedessä ja pääsimme ihailemaan uutta jollaa uusissa taaveteissa, olimme lopputulokseen enemmän kuin tyytyväisiä. Jo aikoinaan Nauticatin veistämöllä keskustelimme taaveteista, jätimme ne sen vuoksi pois, jotta jolla ei hankaloita perä edellä kiinnittymistä. Tokihan jollan voi aina laskea edestä pois ja kiinnittää veneen sitten. Nyt meillä jolla on sen verran korkealla, että med mooring onnistuu ja jollan alta pääsee kulkemaan. Lisäksi jollan on merellä hyvä olla korkeammalla, kun aallot saattavat vyöryä perästä.
Upouusi Ribeye jolla Suwenan taaveteissa
Kun viime perjantaina olimme irrottamassa Suwenan köysiä siirtääksemme veneen takaisin mailin päähän Haven marinaan, oli yhteisymmärrys saumaton, kun päätimme nostaa purjeet ja purjehtia hieman ennen satamaan paluuta. Aurinko paistoi ja tuulta oli 7 m/s, joten purjehduskeli oli mitä sopivin kruunaamaan Suwenan uuden ilmeen. Purjehdimme Orwell-jokea alas Levingtoniin leppoisassa myötätuulessa ja palasimme viidellä vendalla takaisin Ipswichin sulkuun saakka. Avasimme purjehduskauden 8 mailin talvipurjehduksella. Voi, kuinka rentouttavaa!
Andrus kauden 2014 ensimmäisellä purjehduksella Orwell-joella
Eve kauden 2014 ensimmäisellä purjehduksella Orwell-joella
Uusi Pikku Suwena neitsytpurjeduksella

Avainsanat: 

Suwenan purjehdusvideo Hollannin Staande Mast reitiltä

La, 01-02-2014 21:40 -- Eve

Hollannissa on yli 5000 kilometriä kanavia, joista vain osalle pääsee purjeveneellä. Me matkasimme Amsterdamista Etelä-Hollantiin Staande Mast Routea eli mastopystyssä reittiä pitkin. Huviveneille järjestetään vain yksi yhteinen eskaaderi päivittäin läpi Amsterdamin kanavien ja sekin keskellä yötä. Tietysti kävimme myös Goudassa maistelemassa aitoa Gouda juustoa paikanpäällä. Tule öisille Hollannin kanaville Suwenan kyydissä.

Avainsanat: 

Purjehdus Amsterdamiin

To, 23-01-2014 21:23 -- Eve

Iloinen Amsterdam on uskomaton elämys vierailla omalla veneellä. Sen historiallinen ilmapiiri sekoitettuna nykypäivän vapaamieliseen elämään on todella kokemus jo itsessään. Purjehdimme Suwenalla IJsselmeeriä pitkin kohti Hollannin merkittävintä kulttuurikaupunkia ja vietimme muutaman mahtavan päivän Amsterdamissa. Jo 1600-luvulla, Amsterdamin kulta-ajalla, rakennettu kanavakehä, Grachtengordel, antaa aivan oman mausteensa kaupungin kuhinaan. Tässä Suwenan purjehdusvideo Amsterdamin seikkailultamme, joten hyppää kyytiin.

Avainsanat: 

Suwenan purjehdus Pohjois-Hollannissa

La, 18-01-2014 12:16 -- Eve

Kesän 2013 Suwenan purjehdusmatkalla kävimme viidessä maassa, joista Hollanti ja erityisesti Pohjois-Hollanti viehätti meitä kovasti. Oli mukavaa kuljeskella lukuisilla kanavilla pienissä, viehättävissä hollantilaiskaupungeissa, varsinkin iloisten ja reippaiden hollantilaisten joukossa.
Suwenan purjehdusvideolla pääset kurkkaamaan kanssamme hollantilaista elämää.

Avainsanat: 

Suwenan veneilykauden 2013 yhteenveto

Ti, 14-01-2014 20:36 -- Eve

Ensimmäistä kertaa Suwena talvehtii vedessä, niinpä toukokuussa alkanut veneilykausi päättyi vasta vuoden vaihteessa. Vietimme myös joulun veneellä, joka olikin ensimmäinen joulu Suwenalla. Tällä kaudella tuli myös ennätys, sillä yövyimme veneellä yli sata yötä.

Kausi sujui aikalailla suunnitelmamme mukaan. Keväällä lähdimme Kappelnista ja kesän saldoksi tuli viisi maata: Saksa, Hollanti, Belgia, Ranska ja Englanti. Kuten suunnittelimme, pääsimme näkemään niin suuria metropoleja kuin pieniä kyliä ja saaria veneeltä käsin. Pohjanmeren rannikolla veneellä pääsee rantautumaan pelkästään kaupunkien satamiin, joten ankkurointi jäi hyvin vähäiseksi.

Tämän kesän reitti oli todella onnistunut valinta. Perinteisesti pohjoismaalaiset purjehtivat vauhdikkaasti muutamalla pysähdyksellä Kielin kanavan suulta läpi Englannin kanaalin ja yli Biskajan, kun he kiiruhtavat kohti eteläisempiä leveyksiä. Vaikka olemme matkustaneet ristiin rastiin Eurooppaa ja muuallakin lentämällä, on matkaaminen omalla veneellä rauhalliseen tahtiin aivan muuta. On todella mielenkiintoista tutustua Euroopan historiaan ja sen vaikutukseen ihan omassa elämässä. Toisaalta oli jännää nähdä, kuinka näinkin vierekkäin sijaitsevien maiden kulttuurit eroavat toisistaan. Yleensä sitä ei niin huomaa, kun vierailee yhdessä maassa kerrallaan ennen kuin palaa välillä kotiin. Nyt matkasimme pari kuukautta maa maalta eteenpäin ja pääsimme kokemaan pienetkin muutokset tapojen ja kulttuurin osalta jopa saman maan sisällä.

Tällä kaudella purjehdimme ensimmäistä kertaa vuorovesialueella. Kun Brunsbüttelistä lähdimme ensimmäiselle vuorovesilegille, meitä vielä jännitti. Pian vuoroveden vaihtelut ja Reedsin taulukot tulivat tutuiksi. Kun edessä oli noin kuuden tunnin legi seuraavaan etappiin, saimme mukavasti vauhtia lisää vuorovedeltä sovittaessamme purjehtimisen myötävirtaosuuksille. Toki pidemmillä matkoilla vastavirta ehti kumoamaan myötävirran ilmaiset mailit. Oman mausteensa vuorovedelle toivat satamat, joihin vain tietyillä vedenkorkeuksilla pääsi sisään ja ulos. Vuorovesi-ilmiö on kuitenkin paljon helpompi juttu, kuin se aikanaan rannikkolaivurikurssilla teoriassa tuntui.

Itämeren kasvattina Pohjanmeren suolaisuus pääsi kuitenkin yllättämään. Vene oli yltä päältä suolassa, kun saavuimme mereltä satamaan. Jopa ruostumaton teräs alkaa ruostua suolakerroksen alla. Tarvittiin vain pieni hipaisu kädellä kaiteeseen, kun sormet olivat suolakiteiden peitossa. Ei se ole ihme, että suuren meren äärellä purjehtivat eivät tahdo uskoa, että Itämeri on lähes suolaton eikä siellä ole vuorovettä ja kaiken huipuksi meri vielä jäätyykin talvisin.

Itämerellä VHF on enemmänkin turvavaruste DSC-hätäkutsun myötä. Pohjanmeren rannikolla oli kuitenkin useita satamia, joihin pitää VHF:llä ilmoittautua niin satamaan saapuessa kuin lähtiessä kuten myös ajaessa satama-altaan läpi. Lisäksi Rotterdamissa Europoort sataman edustalla VTS-palvelu VHF:llä on pakollinen myös huviveneille. Esimerkiksi meidät ohjattiin neljän yli 1000-jalkaisen konttilaivan välistä sujuvasti. Olo oli kuin lentokoneen kapteenilla, kun VTS kajautti: "Suwena, turn left now".

Matka alkoi Saksasta, jossa vehreä Hampuri nousi yhdeksi kaupunkisuosikiksemme. Vaikka reittiä suunnitellessa pohdimme pitkää edestakaista Elben jokimatkaa, niin kaupunki jokimatkoineen oli sen arvoinen. Samoin Helgolandin saari vaikutti kivalta paikalta, kunhan tutustui saareen muutoinkin kuin tax-free alueella.

Pohjois-Hollannin IJsselmeerin alue nousi parhaiden veneilykohteiden joukkoon viime kesän matkaltamme. Veneitä oli ihan älyttömästi, sillä onhan Hollannissa yli 6000 kilometriä kanavia meren lisäksi. Me mastollisena emme toki päässeet kulkemaan kuin murto-osassa kanavista. Ei olisi ollenkaan hullumpi ajatus ottaa pienempi moottorivene trailerille ja ajaa autolla kesälomaksi Hollannin kanavilla seikkailemaan.

Belgiassa viehättävä Bruggen kaupunki oli myös kanavamatkan päässä sisämaassa. Entinen Belgian kulta-ajan 1500-luvun satamakaupunki oli säilyttänyt keskiaikaisenviehätyksensä.

Teimme myös kierroksen Englannin kanaalin molemmilla rannoilla, ensin Ranskan rannikolla Normandiassa ja sen jälkeen Englannin etelärannikolla. Ranskan puolella Honfleurin kaupunki vei meiltä sydämen. Kesän yksi löytömme oli Yarmouth Isle of Wightilla, jonne päädyimme toisten veneilijöiden suositusten vinkkaamina. Unohtamaton purjehdus oli myös syyspurjehdus Lontoon sydämeen Cityyn.

Kauden 2013 Pohjanmeripurjehduksen blogimerkinnät pääset lukemaan blogiarkistosta tai katsomaan vuoden 2013 ranking listan.

Suwenan lokitiedot 2013

  • Merimailit: 1382 nm, joista purjeilla 28 %, moottoripurjehtien 6 % ja koneajoa 66 %
  • Moottoritunnit: 197 h
  • Generaattoritunnit: 21 h
  • Dieselkulutus sis. ajo, generaattori ja lämmitys: 859 l
  • Makeavesi: 7800 l, 73 l/vrk
  • Satamat 36 + ankkuripaikat 1: 37 kpl
  • Yöpyminen veneessä: 107 yötä
  • Sulutus: 17 sulkua
  • Pisin päivämatka: 82 nm Calais - Dieppe, Ranska
  • Kaukaisin piste linnuntietä kotisatamasta: 1263 nm Oulu - Cherbourg, Ranska
  • Eteläisin matkapiste: 49N25.2 Honfleur, Ranska
  • Läntisin matkapiste: 1W37.3 Cherbourg, Ranska
  • Itäisin matkapiste: 10E13.5 Kielin lahti, Saksa
  • Pohjoisin matkapiste: 54N40.0 Kappeln, Schlei, Saksa
  • Jollan polttoainekulutus: 3 l
Avainsanat: 

Sivut

Subscribe to Purjevene Suwenan purjehdusblogi RSS