Viveiro 13.7. - 17.7.

  • Posted on: 3 December 2017
  • By: Eve

Tuulta ei ollut edelleenkään, kun purjehdimme Gijonista Viveiroon. Muutama muukin vene matkasi länteen samaan aikaan. Aina silloin tällöin joku veneistä yritti nostaa purjeet, mutta pian jokainen palasi peltigenoan huomaan. 82 merimailin kuluttua saavuimme Viveiroon.

Käännyttyämme etelään ja saavuttuamme rialle tykästyimme kovasti maisemiin. Rian sekä itä- että länsirannalla oli lukuisia ankkuripaikkoja. Lisäksi oli vielä yksi ankkurilahti aivan Viveiron kaupungin rannan edustalla. Selvästi olimme saapuneet Galician maailman kuuluisille rioille, joita kaikissa purjehdusoppaissa suositellaan. Se, mitä näimme, ei tuottanut pettymystä lainkaan. Hetken aikaa jopa ajattelimme, että laskemme koukun. Kesäpurjehduksemme aika oli jo kortilla, joten päätimme kuitenkin mennä marinaan.
Ankkurilahti Viveiron edustalla Espanjassa
Suwena Viveiron satamassa Espanjassa
Viveiro Espanjassa
Ajettuamme sisälle satamaan tuli marinera meitä vastaan heiluttaen kättään ja osoittaen hänen käsi-VHF:ää. Pian meillä oli jo laituripaikka ja vene kiinnitettynä. Kuitenkin jälkimmäiseen vierähti tovi, sillä monet ystävälliset espanjalaiset purjehtijat halusivat tulla juttelemaan kaukaisten vierailijoiden kanssa. Jaoimme kokemuksiamme purjehtimisesta Espanjaan, ja samaan aikaan yritimme varmistaa, että vene on hyvin kiinnitettynä. Pian olimme kuitenkin valmiina ja vielä rekisteröidyttyämme satamaan lähdimme kaupungille. Ohitimme ison supermarketin aivan sataman vieressä, ja jatkoimme matkaa kohti vanhaa kaupunkia ja herkullista galicialaista päivällistä. Vanha kaupunki oli mahtava.
Eve Carlos V portilla Viveirossa Espanjassa
Viveiron vanha kaupunki Espanjassa
Seuraavana aamuna emme uskoneet silmiämme, sillä naapuriksemme oli yön aikana saapunut toinen suomalaisvene. S/Y My Joy oli ylittänyt Biskajan suoraan Bretagnesta. Keskellä Biskajanlahtea oli kuulemma ollut kovempaa keliä, joten hekin olivat kääntyneet aiemmin etelään lyhentääkseen matkaa A Coruñaan. Just nyt he tarvitsivat hyvin ansaitun levon, :-) mutta myöhemmin juttelimme lisää purjehduksesta.

Viveiron halki virtaa Landro-joki, joka jatkuu mutkitellen siltojen jälkeen kohti vuoristoa. Kuulimme, että jokivarressa on kiva ja hyvin hoidettu kävelypolku ja niinpä heitimme lenkkarit jalkaan ja lähdimme baanalle. Aluksi joki kulki alangolla, joka jää tulvaveden alle korkeimmilla ylävesillä. Sen jälkeen astuimme kauniiseen jokimaisemaan. 12 kilsan kävelylenkki oli ehdottomasti vaivan arvoinen.
Kävelypolku Landro-joen varrella Viveirossa Espanjassa
Landro-joki Viveirossa Espanjassa
Pitkin päivää pyssyt paukkuivat kaupungilla kaikuen ympäri vuoria ja ihmettelimme kovasti, mistä tässä on kyse? Aina noin muutaman tunnin välein kuulimme useita kovia pamauksia, jotka liittyivät festivaalikauden tapahtumaan. Se, että mikä festari, jäi meille epäselväksi. Musiikkiesityksiä oli kaupungin keskustassa joka ilta. Ihmiset tanssivat bändien soitellessa lavalla samalla, kun toiset seurailivat vierestä nauttien illasta viinilasillisen kera. Kaiken kaikkiaan Viveirossa oli tosi rento meininki.
Eve galicialaisella illallisella Viveirossa Espanjassa
Iltatanssit Viveirossa Espanjassa
Neljän Viveiron päivän jälkeen oli aika lähteä kesän viimeiselle legille kohti Sadaa, Suwenan tulevaa talvikotia.

Avainsanat: 

Gijon 11.7. - 13.7.

  • Posted on: 20 November 2017
  • By: Eve

Pohjois-Espanjan rannikolla vallitsevat tuulet puhaltavat lännestä. Se oli juurikin meidän suuntamme, jonne olimme purjehtimassa. Andrus seuraili säätä ja tarjolla oli vain pari vaihtoehtoa joko 20 solmun länsituulta tai ei tuulta lainkaan, ja me valitsimme jälkimmäisen. Aurinko paistoi ihkusti. Ryhmä delfiinejä leikki kanssamme Suwenan ympärillä ja luotettava Perkinsimme kehräsi hiljaisesti ja kuljetti meitä mukavasti 95 merimailia Gijoniin.
Suwena purjehtimassa Pohjois-Espanjan rannikolla
Delfiini leikkimässä Suwenan kanssa Pohjois-Espanjan rannikolla
Delfiini leikkimässä Suwenan kanssa Pohjois-Espanjan rannikolla
Gijon on Asturias maakunnan pääkaupunki ja se on ollut kymmeniä vuosia teollisuuden keskus. Nyt pikku hiljaa se on muuttanut suuntaa enemmän palvelualan bisneksiin. Gijonissa on kaksi satamaa: ensimmäinen on vanha kalastussatama ja toinen sijaitsee kaupungin ulkopuolella konttisataman takana. Me valitsimme ensimmäisen, sillä halusimme jäädä kaupungin keskustaan.
Gijonin kaupunki Asturiaksessa Espanjassa
Suwena Gijonin satamassa Espanjassa
Keskustan marina Gijonissa Espanjassa
Gijonin vierailumme jäi aivan liian lyhyeksi, sillä aikaa oli vain päivän verran. Päivän visiitillä ei paljoa ehdi suuresta kaupungista nähdä. Otimme jalat alle ja lähdimme käveleskelemään keskustan alueelle ja katselemaan maamerkkejä. Iloksemme törmäsimme myös flamencoesitykseen.
Nuoret bilettämässä Gijonin rannassa Espanjassa
Gijonin keskustan ranta Espanjassa
Eulogy of the Horizon monumentti Gijonissa Espanjassa
Flamencoesitys Gijonissa Espanjassa
Sää oli edelleen sopiva purjehtiaksemme länteen, sillä Galicia odottaa meitä.

Avainsanat: 

Laredo 8.7. - 11.7.

  • Posted on: 14 November 2017
  • By: Eve

Laredo on pieni lomakaupunki Cantabrian maakunnassa ja se sijaitsee Ria de Trenton itärannalla, vain 15 merimailia itään Santanderista.
Ria de Trenton, taustalla Santoña Espanjassa
Tavallisesti uuteen kaupunkiin saapuessa on helppoa bongata marina purjeveneiden mastometsän perusteella. Nyt lähestyessämme Laredon satamaa Andrus ei nähnyt lainkaan mastoja. Hän varmisti moneen kertaan paikkamme GPS:stä ja hän jopa epäili, että "olemmeko oikeassa riassa lainkaan", koska marinaa ei näkynyt. Vasta ihan sataman suulla hän vihdoinkin bongasi mastoja. Kaikki veneet olivat jääneet massiivisen aallonmurtajan taakse piiloon. Sen täytyy olla ainakin 15 metriä korkea. Myöhemmin saimmekin tietää, että talvimyrskyt voivat olla todella voimakkaita täällä Biskajanlahden rannalla. Aallonmurtaja on suunniteltu kestämään aaltojen toistuva jyskytys, sillä talvimyrskyissä esim. 10-metriset aallot iskeytyvät 19 sekunnin välein päin aallonmurtajaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole Laredon ensimmäinen satama, vaan meren puoleisella rannikolla voi vierailla Rooman imperiumin aikaisen sataman raunioilla.
Laredon uusi aallonmurtaja Espanjassa
Satama itsessään on upouusi tukevine laitureineen ja kaikkine palveluineen. Vaikka näin keskellä heinäkuuta on veneilyn huippusesonki meneillään, täällä oli reilusti vielä tilaa. Näyttää siltä, että purjehtijat eivät vielä ole löytäneet tätä upeaa paikkaa.
Suwena Laredon satamassa Espanjassa
Ensimmäisenä aamuna, kun olimme kahvilla takakannella, tuli satamaheijari tervehtimään. Hän selvitti monia sataman käytäntöjä kuten esim. sähköjen kytkeminen, portin lukitus yms. Hän ohjeisti meidät espanjaksi, ja kuuntelimme sujuvasti ja hymyilimme ymmärtäen vain muutaman sanan sieltä ja täältä. 10 minuutin keskustelun jälkeen saimme kuitenkin sovittua, että tulemme käymään satamatoimistossa rekisteröitymässä. Toimistolla kaikki sujuikin jouhevasti. Kun emme ymmärtäneet toisiamme, hän vain käytti Google Translatea ja kääntää päräytti puheen espanjasta suoraan suomeksi. Kaikki muodollisuudet hoituivat nopeasti ja pian meillä oli läjäpäin tietoa myös itse kaupungista.
Laredon kaupunginranta Espanjassa
Laredossa on pieni vanha kaupunki. Hallitsevinta on viisi kilometriä pitkä hiekkaranta ja ympäröivä vuoristo. Laredo ei ole ostosparatiisi eikä bilemesta. Ulkoilu onkin täällä tärkein aktiviteetti. Me halusimme myös nähdä vähän Pohjois-Espanjan maaseutua ja lähdimme kävelyretkelle. Kävelyreitit on merkitty erittäin hyvin ja ne vaihtelevat parista kilsasta monipäiväisiin patikointimatkoihin rannikkokylien välillä. Me valitsimme 10 kilometrin reitin, joka vei meidät läheiselle vuorelle 180 metrin korkeuteen.
Andrus Laredossa Espanjassa
Cantabrian maatila Laredossa Espanjassa
Las Carcobas kylä Cantabriassa Espanjassa
Tutustuimme Cantabrian keittiön herkulliseen ruokaan. Se oli hämmästyttävän edullista. Esimerkiksi kolmen ruokalajin ateria sisältäen puoli pulloa viiniä maksoi vain 12 € hengeltä.
Laredon keskusta Espanjassa
Laredon vanha kaupunki Espanjassa
Olimme todella tyytyväisiä, että käännyimme Biskajalla etelään ja vierailimme myös Cantabrian maakunnassa. Tämä kiertotie toki tarkoittaa, että meidän pitää tarkemmin seurata säätä, miten pääsemme jatkamaan länteen. Meillä on jo lentoliput ostettuna takaisin kotiin, eikä meillä ole enää aikaa tuhlattavaksi, jotta ehdimme Sadan satamaan Galiciaan.
Laredon hiekkaranta Espanjassa

Avainsanat: 

Biskajanlahden ylitys 7.7. - 8.7.

  • Posted on: 10 November 2017
  • By: Eve

Kun vihdoinkin uudet akut olivat asennettuna ja sääkin jo parani, olimme innokkaita jatkamaan matkaa. Biskajanlahden ylitys tulee olemaan pisin purjehduksemme tähän mennessä ja valmistauduimme siihen parhaamme mukaan. La Rochellesta Gijoniin matkaa on 260 merimailia ja arvioimme sen kestävän noin 44 tuntia kuuden solmun vauhdilla eli lähes pari vuorikautta merellä.

La Rochellessa on kaksi satamaa ja me olimme Vieux Port marinassa. Se sijaitsee nostosillan ja vuorovesiportin takana. Portti avataan -2 h - +1,5 h ylävedellä. Andrus seurasi jatkuvasti säätiedotusta ja valmisteli venettä. Kun taas minä huolehdin muonan riittävyydestä ja laitoin tavaroita paikoilleen, jotta vene on valmiina merikunnossa. Me koko ajan pohdiskelimme vaihtoehtona, että pitäisikö meidän lähteä perjantai-iltapäivän ylävedellä vai siirtyisimmekö vain täältä sulkuportin takaa naapuriin 24h satamaan, jossa yöpyisimme yhden yön ja lähtisimme matkaan varhain lauantaiaamulla? Sääennuste lupaili kovaa länsituulta Espanjan rannikolle sunnuntai-illaksi, joten päätimme lähteä merelle jo perjantai-illalla.

Perjantai-iltapäivällä sää oli juurikin sopiva ja aurinko paistoi ihanasti. Me kävimme vielä nauttimassa viimeiset parhaat mango-minttu sorbetit. Piakkoin olin jo irrottamassa viimeistä kiinnitysköyttä paapuurin peräkulmassa. Suwena lipui hiljakseen ulos aisasta, ja yhtäkkiä Andrus laittoi vaihteen täysillä taakse ja uudestaan eteenpäin. Hän huudahti, että "ohjaus katosi kokonaan". Ajattelin hätäisesti: "miten ihmeessä saamme veneen takaisin laituriin?" Sitten hän yhtäkkiä kuittasikin, että "voimme jatkaa matkaa". Kuitenkin Suwena kulki mutkitellen ja ohikulkijat varmasti ihmettelivät, että keneen tämä kaveri yrittää tehdä vaikutusta ;-)

Kun portti avautui, pystyimme ohjaamaan Suwenaa, mutta näyttö kertoi peräsimen olevan 25 asteen kulmassa. Selvästikään vene ei voisi mennä suoraan, jos peräsin olisi näin vinossa, mutta Suwena meni. Päätimme ajaa portista ulos ja tutkia ongelmaa päästyämme marinasta ulos. Linkkasimme hiljakseen eteenpäin ja päästimme muut veneet ohitsemme samalla, kun pohdiskelimme vaihtoehtojamme. Käsiohjaus toimi, vaikkakin peräsinkulma oli näytöllä täysin pielessä. Olisikohan meillä jokin vedenalainen vahinko sattunut? Andrus tykkää käyttää autopilottia myös satama-alueella. Hänen on paljon helpompi tulla auttamaan veneen kiinnityksen kanssa, kun vene menee hiljakseen eteenpäin pitäen suuntansa. Nyt kuitenkin hänen kytkiessä autopilotin päälle vene teki jyrkän käännöksen. Mahtaakohan olla kyseessä kuitenkin sähköongelma?

Andrusin sammutettua ja käynnistettyä kaikki elektroniset laitteet, autopilotti toimi normaalisti. Kuitenkin peräsinnäyttö sekoili edelleen. Sitten hän hoksasi, missä vika? La Rochellessa hänellä oli vihdoinkin aikaa korjata Suwenan genoa sähkövinssien kytkimet. Ulko-ohjaamon autopilotin kaapeliliitin sijaitsee juurikin näiden kytkimien vieressä, niinpä hän oli luultavasti osunut liittimeen ja nyt siellä voi olla kosketusvika. Ei muuta kuin pikkusen CRC:tä, uusi autopilotin buuttaus ja kaikki alkoi pelittään normaalisti - ei muuta kuin täyttä höyryä kohti Espanjaa.

Sääennuste oli täydellinen. Luvassa oli koillistuulta 10 - 15 solmua eli lähes suoraan takaa. Ehdimme jo valmistautua leppoisaan genaakkeripurjehdukseen kohti Espanjaa. Myöhemmin Espanjan rannikolla tuulen pitäisi olla länsituulta 20 solmua, joten asetimme kurssin 30 mailia Gijonista pohjoiseen, ja suunnitelma oli kääntyä etelään tuulen kääntyessä.

Jep, jep. Se oli ennuste, mutta todellisuudessa tuuli puhalsi NNW 15 solmun vauhdilla, eli 21 – 24 solmua kannen yli. Eihän tässä ollut mitään ongelmaa, mutta oli se vähän odottamatonta kuitenkin.
Suwenan Biskajanlahden ylitys
Suwenan Biskajanlahden ylitys
Auringonlaskettua aallokko kasvoi entisestään. Tuuli alkoi moinata luoden tosi epämukavaa maininkia. Polkaisimme koneen käyntiin jatkaen matkaa moottoripurjehtien ja hakien mukavampaa purjehdussuuntaa. Kohta puolin kipparin kasvojen väri muistutti hernekeittoa ja illallinen löysi uuden kodin reelingin ulkopuolelta. Kolmelta aamuyöstä Andrus ei ollut vielä pystynyt nukkumaan lainkaan silmällistäkään, niinpä päätimme kääntää keulan kohti Santanderia, joka sijaitsi 130 merimailia meistä etelään. Matka lyheni 60 mailia, joten meidän ei tarvinnut olla kahta yötä merellä.

Aamunkoitossa uneton Andrus voi jo paremmin, kun hän huomasi salamointia taivaanrannassa. Nopea tarkistus tutkalla ja todellakin suuri ukkosrintama lähestyi meitä etelästä. Lähdön sähköongelmien jälkeen Andrusia ei innostanut purjehtia suoraan ukkosmyrskyn läpi, joten käännyimme länteen ja panimme hanaa ja moottoripurjehdimme 8 solmun vauhtia päästäksemme ukkosen alta pois. Joo, me teimme sen, kolme tuntia myöhemmin pystyimme kääntymään jälleen etelään.

Haluamme peukuttaa Biskajanlahden keskellä kalastavien alustenkippareita. Yleensä kalastusalukset eivät väistä purjeveneitä riippumatta siitä, kenellä on etuajo-oikeus. Täällä kuitenkin keskellä Biskajaa huomasimme AIS:ssa heidän kaukaiset ja hienovaraiset kurssimuutokset. Meidän ei tarvinnut kertaakaan tehdä yhtään kurssimuutosta, vaikka purjehdimme useamman kalastuslaivueen läpi. Näki kyllä, että merimiesten kesken kunnioitus oli kohdallaan näin kaukana avomerellä.

Espanjan rannikon lähestyessä Andrus tutki Santanderia satamakirjasta. Kaiken kaikkiaan se ei vaikuttanut kovin houkuttelevalta. Satama sijaitsee kaukana kaupungista ja kaikki näytti haastavalta. Kuitenkin Laredo, joka sijaitsee vain 15 mailia itään Santanderista, näytti kutsuvammalta. Muutimme kurssia vielä kerran.
Suwena saapumassa Laredon satamaan Espanjassa
Lopulta 31 tunnin ja 200 merimailin jälkeen kiinnitimme Suwenan Laredon marinan tukevaan laituriin Espanjassa. Jee, me teimme sen! Olemme nyt purjehtineet petollisen Biskajanlahden yli. Mikä uskomaton seikkailu!

Avainsanat: 

La Rochelle 25.6. - 7.7.

  • Posted on: 5 November 2017
  • By: Eve

Lähdimme sunnuntaina Les Sables d'Olonnesta La Rochelleen, sillä muutaman päivän päähän oli luvassa kolmen matalapaineen yhdistymä eli pidempi myräkkä merellä, ja ajattelimme, että La Rochellessa riittää tekemistä kelillä kuin kelillä. Samaten tiesimme, että meillä on edessä myös akkuprojekti, jotta tiedämme, miksi häkävaroitin pamahti huutamaan?

33 mailin matka sujui jälleen kauniissa auringon paisteessa ilman tuulen hiventäkään. Ajoimme Île de Ré saaren ja mantereen välistä, ja alitimme valtavan 2,9 kilometriä pitkän sillan, joka yhdistää Ré saaren mantereeseen. Olimme saapuneet La Rochellen edustan suojaiselle merialueelle.

La Rochellen edustalla, noin neljän mailin matkalla, oli veneitä pilvin pimein. Täällä ei veneilijä ole yksin, sillä meidänkin kanssa oli satoja veneitä menossa, kuka minnekin. Olimme lähestymässä Euroopan suurinta venesatamaa, ja kauniina sunnuntaina veneet olivat lähteneet vesille.
Veneitä La Rochellen edustalla
La Rochelleen ajetaan ruopattua kanavaa pitkin, jonka päätteeksi tulevat kuuluisat kaksi La Rochellen vartiotornia. Huvivenesatamia on kaksi: Port des Minimes ja Vieux Port.

Port des Minimes on Euroopan suurin huvivenesatama. Se sijaitsee vuorovesialueella, joten sinne pääsee sisälle 24h/7. Minimesissä on 4588 laituripaikkaa 64 eri ponttonilla. Pelkästään vierasvenepaikkoja on 464 veneelle. Kävimme La Rochellen päiviemme aikana pyörähtämässä Minimesin venetarvikeliikkeissä ja huikean kokoinen tämä satama todella on.
Les Minimes satama La Rochellessa Ranskassa
Meitä viehättää aina vanhan kaupungin läheisyys, joten kokeilimme, mahtuisimmeko Suwenalla vanhaan satamaan? Vanhassa satamassa on kolme erillistä allasta. Kun ajaa vartiotornien välistä kaupunkiin, niin vasemmalla on yksi vuorovesialueella oleva allas. Siellä voi vierasveneet pysähtyä lyhytaikaisesti. Sen lisäksi sieltä sukkuloivat turistilautat saarille pitkin päivää. Tornien jälkeen oikealla puolella on nostosillan ja vuorovesiportin takana toinen allas, jossa oli pienempiä vierasveneitä ja paikallisia veneitä.

Me pyrimme vanhan sataman kolmanteen altaaseen, jonne mennään myös oman nostosillan ja vuorovesiportin kautta. Vieux Portin nostosilta sijaitsee jo ennen torneja. Halusimme kuitenkin ajaa tornien välistä, sillä on käsittämätön tunnelma ajaa veneellä vanhojen vartiotornien välistä sisälle vanhaan kaupunkiin. Pienen pyörähdyksen jälkeen palasimme nostosillalle, joka avataan pyydettäessä -2 h - +1,5 h ylävedellä. Kutsuimme Vieux Port marinaa VHF:llä kanavalla 9. He tarkistivat veneemme pituuden, ja pian silta jo nousikin. Olimme saapuneet aivan La Rochellen sydämeen.
Suwena saapumassa La Rochelleen
Vieux Port marinan nostosilta La Rochellessa
Suwena Vieux Port satamassa La Rochellessa
Vieux Port marina oli kerrassaan mahdottoman kiva ja viihtyisä. Parin sadan metrin säteellä oli lähin ruokakauppa, ravintoloita ja lukuisia jäätelöbaareja ja tietysti jokaiselle ranskalaiselle välttämätön leipomo. Aivan sataman vieressä on myös akvaario. Vielä suurempi ravintola-alue löytyi, kun kiersimme vanhan sataman altaiden toiselle puolelle aivan tornien vierelle. Kun taas jatkaa matkaa vielä pikkiriikkisen, niin astuu sisään La Rochellen keskiaikaisesta pääportista vanhan kaupungin ihanaan sokkeloon. Aivan liian monessa kaupungissa suuret moottoriteiden varteen rakennetut ostarit ovat syrjäyttäneet keskikaupungin pikku boutiquet, mutta ei La Rochellessa. Täällä pääsee todelliseen perinteiseen ranskalaiskaupungin tunnelmaan, kun boutique boutiquen perään löytyy kaikki kuumimmat brändiliikkeet kuin myös perinnekaupatkin. Meistähän on tullut suuria Belle-Iloise faneja täällä Ranskan rannikolla. He myyvät tuotteitaan vain omissa liikkeissään ja La Rochellessa kauppoja on jopa kaksin kappalein :-) Vanhan kaupungin kujat ovat hyvin säilyttäneet viehätyksensä.
Keskiaikainen La Rochellen vanhan kaupungin portti
La Rochellen vanha kaupunki
Ravintolakuja La Rochellen vanhassa kaupungissa
Eve jätskillä La Rochellessa Ranskassa
Vaikka ravintolat sijaitsevat lähellä satamaa, niin ne ovat kuitenkin juuri sopivasti sen verran kauempana, ettei melu kantaudu laitureille. Me olimme loppujen lopuksi La Rochellessa alkuperäisen viiden päivän sijasta 12 päivää ja jokaisena yönä nukuimme kuin vauvat rauhassa Suwenalla kesälomabilettäjistä huolimatta.
Roomalaiskortteli La Rochellen vanhassa kaupungissa
La Rochelle on myös Ranskan veneteollisuuden keskus. Suurin osa ranskalaisveneistä tehdään tällä alueella, ja tämä luo uniikin mahdollisuuden alihankkijaverkoston kehittämiselle. Andrus vertaili La Rochellen veneveistämöjä Kalifornian Piilaaksoon, jossa IT-yrityksillä on työvoiman rekrytoinnissa ja alihankintojen kilpailuttamisessa vastaava verkosto. Kun pyöräilimme vanhasta satamasta Minimesiin, niin hurautimme melkoisen hartsipilven läpi. Ohitimme kymmeniä venehuoltoliikkeitä ja veneveistämöjä. Myös meidän akkuhässäkän auttavan käden löysimme tältä alueelta Pochonin huoltoliikkeestä. Kun astuimme ensimmäisen kerran Pochonin liikkeeseen, Andrus häkeltyi, kuinka laajasti eri vene-elektroniikan laitteet olivat esillä. Olo oli kuin venemessuilla, eikä niissäkään aina löydä näin kattavasti koko repertuaaria lähes kaikista mahdollisista brändeistä vierekkäin.

Aika La Rochellessa kului nopeasti, kun venehuoltojen lisäksi kävimme tutkimassa vanhaa kaupunkia. Samoin viereiseen laituriin saapuivat Caroline ja John S/Y Ceilidh veneellään. Meillä yhteistä juttua riitti ja oli todella mukavaa viettää aikaa yhdessä La Rochellessa. Täältä he aikoivat kääntyä takaisin kohti Bretagnea ja me jatkaisimme kohti Espanjaa. Samalla heitimme ilmaan jo ajatuksia seuraavasta kesästä. Miten saisimme sovitettua purjehdusreittimme niin, että voisimme matkata yhdessä ennen kuin Suwena jatkaa kohti etelää.
John ja Caroline S/Y Ceilidh veneellä La Rochellessa
La Rochelle on ehdottomasti yksi parhaista paikoista, jossa olemme Ranskassa vierailleet. Uuden TGV-junayhteyden myötä matka Pariisista taittuu kahdessa ja puolessa tunnissa. Tänne voisi tulla vaikka pyörähtämään ihan muuten vaan. Jäihän meillä käymättä niin Île de Ré kuin Île d'Oléron saaret. Lisäksi aivan La Rochellen edustalla, merellä, on monille TV:stä tuttu pieni linnoitus Fort Boyard.

Avainsanat: 

Häkähälytys Les Sables d'Olonne ja La Rochelle 23.6. - 6.7.

  • Posted on: 18 July 2017
  • By: Eve

"Häkähälytys! Häkähälytys!" ei todellakaan ole sellainen hälytys, jonka haluat kuulla yöllä. Andrus oli katsomassa Netflixiä iPadilla ja minä kuuntelin parhaillaan äänikirjaa, kun hälytys yöllä laukesi. Häkä on hajuton kaasu ja hiljainen tappaja, joten avasimme nopeasti kaikki ikkunat ja luukut, ja aloimme tutkia, missä vika?

Mikään ei näyttänyt olevan tulessa, mutta akkulaturi latasi edelleen käyttöakkuja 30 ampeerilla. Aiemmin iltapäivällä Andrus oli kytkenyt maasähköjohdon, ja akkujen olisi pitänyt olla jo täyteen ladattuna. Hän sammutti nopeasti akkulaturin ja lähti seuraavaksi tutkimaan akkuja konetilaan. Akut olivat todella tulikuumat ja yksi akuista oli pullistunut ja ihan kuprulla. Onneksi se ei kuitenkaan ehtinyt räjähtää! Odotimme jonkin aikaa ja tuuletimme kaikki tilat. Sitten palasimme nukkumaan, kun muutakaan ei enää yöllä ollut tehtävissä.
Pullistunut AGM akku
Aamulla Andrus jatkoi akkujen ja laturin tutkimista. Akut olivat edelleenkin lämpimät, mutta eivät enää kuumat. Jännitteet näyttivät olevan kunnossa ja kokeilimme ladata akkuja. Latausvirta lähti 50 ampeerista ja laski myöhemmin 10 ampeeriin. Se on aivan liikaa ylläpitovaiheessa. Ongelma on siis varmaankin joko akuissa tai laturissa.

Vaihdoimme kaksi vuotta sitten Irlannissa meidän 4 x 225 Ah AGM akut ja kaksi vuotta on todellakin aivan liian lyhyt käyttöikä. Irlannissa vaihdetut akut olivat neljä vuotta vanhat ja myös tuokin aika on aivan liian lyhyt korkealaatuisille akuille.

Olemme pian lähdössä ylittämään Biskajanlahtea ja lähteminen avomerelle viallisen sähköjärjestelmän kanssa on ehdottomasti epäviisasta. Pohdittuamme kaikkia vaihtoehtojamme, päätimme jatkaa matkaa La Rochelleen. Biskajalle oli luvassa myrskyisää säätä ja La Rochelle olisi varmasti kiva paikka odottaa myräkän laantumista tai jos joudumme odottamaan varaosia. Toivoa sopii, että Suwenan sähköjärjestelmä on korjattu, kun keli paranee ja pääsemme jatkamaan etelään. Moottorissa on oma laturi ja varmistaakseen, ettei veneeseen syty tulipaloa, Andrus käytti laiturissa pari tuntia moottoria ennen kuin lähdimme kohti La Rochellea.

La Rochellen marinassa meille suositeltiin Pochon huoltofirmaa Suwenan sähköjärjestelmän korjaamiseksi. Täytyy kyllä todeta, että he olivat ammattitaitoisimmat venesähkömiehet, joita olemme koskaan tavanneet. He eivät ainoastaan löytäneet syyksi kaasuuntumiseen liittyvää lämpöreaktiota, joka tulee, kun AGM akkuja yliladataan liian isolla virralla kuumassa ympäristössä. He myös lisäksi tarkistivat kaapeloinnin ja soittivat Mastervoltin laturitukeen useita kertoja tutkiessaan laturin mystistä käyttäytymistä.

Vihdoinkin selvisi todellinen syy viime vuosien kaikkiin akkuongelmiin. Vika oli Nauticatin alkuperäisessä sähköasennuksessa. Meillä on kaksi Mastervoltin Mass 50A akkulaturia. Molemmilla latureilla on omat lämpötila-anturit, jotka pitäisi liimata akuston kuumimpaan paikkaan, esimerkiksi plus-navan viereen. Kuitenkin meidän molemmat lämpötila-anturit olivat viileässä paikassa, aivan pilssin pohjalla, öljyn ja veden peitossa. Jotenkin antureiden johdot olivat piilossa muiden laitteiden takana niin, että jopa Andrus oli hämmentyneen näköinen, kun asia selvisi. Hän on avannut jok’ikisen luukun ja läpän koloineen huoltojen yhteydessä, mutta hänkään ei ollut huomannut pilssissä, laitteiden takana, kahta irrallaan roikkuvaa anturia. Lisäkäänne tässä tarinassa on, ettei toinen antureista ollut edes kytketty laturiin. Laturinliitännät ovat metallisen ruuveilla kiinnitetyn kannen takana. Kun se avattiin, niin anturinjohto oli nippusiteellä kiinni kotelon seinässä ja täysin kytkemättä laturiin.

Lyhyesti sanottuna, kun virheellisen kaapeloinnin vuoksi laturin mielestä akut olivat viileät, niinpä se latasi akkuja täydellä virralla. Täällä oli myös melkoinen helleaalto ja tuulettoman sään vuoksi moottoroimme pitkiä matkoja. Moottorin sammuttamisen jälkeen konetilan lämpötila nousee ja meillä on tapana kytkeä maasähkökaapeli saman tien saavuttuamme satamaan. Näin ollen ylilatauksen mahdollisuus oli olemassa ja lopulta tapahtui edellä mainittu lämpöreaktio.

Onneksemme tulipalo ei syttynyt ja häkähälytin luultavasti pelasti henkemme. Koska nykyään veneet ovat täynnä kaikenlaisia laitteita, niin mielestämme häkähälyttimen tulisi olla pakollinen varuste.

Ammattilaisen vinkki! Häkä on ilmaa kevyempi, joten häkähälytin tulee asentaa veneen korkeimpaan sisäkattoon. Jos nukut hytinovi suljettuna, niin kannattaisi asentaa hälytin joka hyttiin.
Suwenan palo- ja häkähälytin

Haluamme täydestä sydämestä kiittää Pochonin ammattitaitoista tiimiä La Rochellessa. Voimme lämpimästi suositella heidän palveluja kaikille, jotka tarvitsevat sähkö- tai elektroniikka-asennuksia veneeseensä.

Avainsanat: 

Les Sables d'Olonne 23.6. - 25.6.

  • Posted on: 16 July 2017
  • By: Eve

Yeun saarelta oli mukava 29 mailin matka Les Sables d'Olonneen. Täällä on kaksi huvivenesatamaa sekä kalastus- ja kaupallinen satama. Ajettuamme noin puoli mailia sisäänajokanavaa ylös jäi ensimmäinen pienempi huvivenesatama kuten myös kalastus- ja kaupallinen satamat oikealle haarautuvan kanavan varteen. Nettikeskusteluissa kerrottiin, että aamuvarhain merelle suuntaavat kalastusalukset tekevät melkoista swelliä keikuttaen vielä nukkuvia purjehtijoita. Tämän huvivenesataman viehätys on kuitenkin se, että se on aivan Sables d'Olonnen kuuluisan promenadin vieressä.
Les Sables d'Olonnen sisäänajo Ranskassa
Pienempi huvivenesatama Les Sables d'Olonnessa Ranskassa
Me jatkoimme vielä himpun peremmälle, josta löytyy suuri Port Olonan huvivenesatama. Port Olonassa oli vierasveneilijöiden asiat hoidettu esimerkillisesti. He pyysivät jokaista vierasvenettä pysähtymään odotuslaituriin ja satamatoimistossa sisään kirjautuessa sai suoraan laituripaikan. Onhan kyseessä 1500 veneen satama. Näin heillä oli koko ajan tiedossa, missä jokainen vene on?
Port Olonan odotuslaituri Les Sables d'Olonnessa Ranskassa
Juuri kun saimme köydet kiinni odotuslaiturilla, saimme iloiset tervetulotoivotukset, sillä Caroline ja John olivat ehtineet perille meidän edellä S/Y Ceilidhillään.

Saimme laituripaikan H-laiturista, aika perältä satamaa, läheltä Vendée Globen vakkarilaituria. Lauantain ehdottomaan ohjelmaan kuului ilman muuta käydä tepastelemassa Vendéen laiturilla, josta joka neljäs vuosi starttaa arvostettu, maailman vaativimpana purjehduskilpailuna pidetty Vendée Globe non-stop maailman ympäri yksinpurjehduskilpailu, joka purjehditaan erittäin nopeilla IMOCA 60 -yksirunkoveneillä.
Suwena Port Olonassa Les Sables d'Olonnessa Ranskassa
Tuntui huikealta kävellä Vendée Globen laiturilla ja fiilistellä, millainen kuhina täällä kävi viime marraskuussa, kun rohkeat purjehtijat valmistautuivat lähes kolmen kuukauden yhtäjaksoiseen yksinpurjehdukseen. Kisan aikanahan he eivät saa vastaanottaa ulkopuolista apua. Heidän on selvittävä kaikissa olosuhteissa yksin niin veneen ja teknisten laitteiden korjaamisesta kuin mastoon kiipeämistä vaativista rikikorjauksista. Tähän kun lisätään haastavat ja vaihtelevat sääolosuhteet päiväntasaajan paahtavista helteistä Eteläisen valtameren lumimyrskyihin. Entä vähällä unella jaksaminen ja henkisen kantin säilyttäminen? Ei voi muuta kuin arvostuksesta mykkänä nostaa heille hattua!
Andrus Vendée Globe kisalaiturilla Les Sables d'Olonnessa Ranskassa
Vendée Globe kisalaituri oli melko mellevä. Kolme leveää normaalilaituria oli kiinnitetty yhdeksi jumboleveäksi laituriksi. Puolessa välissä laituria oli vielä valtava levennys, suorastaan aukio, jolla varmaankin on järjestäjien ja sponsoreiden telttoja tai näin me ainakin arvelimme.

Huomasi kyllä, että olimme saapuneet Ranskan veneteollisuuden sydämeen. Les Sables d'Olonnen ja La Rochellen ympäristöstä löytyy lähes kaikki ranskalaiset veneveistämöt. Port Olonassa oli yksi pitkä laituri täynnä Lagoon katamaraaneja ja satamassa oli omat hallit Privilège Yachts ja Feeling veneveistämöillä.
Lagoon laituri Les Sables d'Olonnessa Ranskassa
Jos jotain korjauksia on tarve tehdä omalle veneelle, niin tältä alueelta apu löytyy läheltä. Myös vierasveneilijälle iloksi täältä löytyy jopa kolme venetarvikeliikettä. Mekin saimme vihdoinkin hankittua näppärän ankkuripoijun. Olemme jo vähän jännänneet, milloin se kuuluisa 'Voi …'”tapahtuu, kun ankkuripoiju on meiltä puuttunut. Merenpohjassahan ei tarvitse olla kuin vanhaa osterinkasvatusalustaa, kettinkiä tai vaikkapa korallia tai iso kivi, johon ankkurikoukku on kaivautunut tukevasti kiinni. Aina silloin tällöin satamakirjassa on suositeltu ankkuripoijun käyttöä, kun tiedetään, että pohjassa saattaa olla kaikenlaista romua. Jos ankkurikoukku on jäänyt kiinni jonkin taakse, niin se ei irtoa omaa ankkurikettinkiä kelaamalla. Ankkuripoiju kiinnitetään köydellä ankkurin varren sisäpäähän, jolloin pystyy vetämään ankkurilta ikään kuin niskan nurin ja koukku vapautuu.
Eve Suwenan upouuden ankkuripoijun kanssa
Port Olonan itäreunalla on rivissä muutamia ravintoloita, mutta pääravintola-alue on Sables d'Olonnen tunnetun promenadin varrella eli pienemmän huvivenesataman vierellä. Näppärä sähkölautta kuljettaa ihmisiä kanavan reunalta toiselle, suoraan promenadin alkuun. Menomatkalla piti oikein höristää korvia lautankeulassa, että millä ihmeellä tämä liikkuu? Palatessa me uteliaat menimme tietysti lautanperään ja olihan se tosi hiljainen mööpeli. Lauttoja oli kaksi: toinen oli latauksessa Port Olonassa ja toinen kuljetti ihmisiä joka kymmenesminuutti kanavan reunalta toiselle.
Les Sables d'Olonne Ranskassa
Les Sables d'Olonnen promenadi Ranskassa

Avainsanat: 

Île d'Yeu 19.6. - 23.6.

  • Posted on: 11 July 2017
  • By: Eve

Kun syksyllä 2013 purjehdimme Etelä-Englantiin ja aloitimme Brittein saarten ympäri purjehduksemme, liityimme erittäin aktiiviseen englantilaiseen matkapurjehtijoiden veneseuraan, Cruising Association. Seuralla on ympäri maapalloa omia jaostoja. Liityimme aluksi Pohjanmeren jaokseen, jossa tutustuimme Itä-Englannin veneilijöihin.

Nyt purjehtiessamme Biskajanlahdella, CA:n Biskajanlahden jaosto järjesti kaksi rallyä tänä kesänä, joista toinen sattui oikein mukavasti reitillemme. Yeu saaren rallyyn osallistui 14 venettä, joista muut olivat brittejä ja me Suomesta. Rally kesti kolme päivää ja meillä oli iltaisin yhteistä ohjelmaa ja päivisin jokainen tutustui saareen omaan tahtiin.

Saapuessamme maanantai-illalla Yeun saarelle Port-Joinvillen satamaan, oli satama jo ihan täynnä ja useita lauttojakin oli jo muodostunut. Lämpimät hellepäivät olivat saaneet veneet sankoin joukoin liikenteeseen. Täällä on enemmän tapa kuin poikkeus, että useidenkin veneiden lauttoja muodostetaan, kun satama täyttyy. Hammerheadin päässä oli kaksi venettä peräkkäin ja olimme menossa sisemmän veneen kylkeen, kun veneen herra ilmehti hyvin voimakkaasti, että ei halua ketään kylkeensä. Menimme sitten viereisen veneen kylkeen, jossa oli oikein ystävällinen miehistö. Veneitä saapui koko ajan lisää ja herra Äkäinen esti muidenkin veneiden kylkikiinnittymisen. Kun myöhemmin herra Äkäinen palasi takaisin veneelleen, oli hänen veneensä kyljessä mellevä venelautta.
Port-Joinville, Île d'Yeu
Vietimme rauhaisan yön oman lauttamme keskimmäisenä veneenä, sillä myös me saimme yhden veneen meidän kylkeen. Aamulla satamasta lähti suuri vaellus merelle, joten kaikki lautat purkautuivat ja mekin saimme oman aisapaikan. Itseasiassa sama tanssikuvio toistui joka ilta ja aamu täyttyvän sataman osalta.

Kun tiistaiaamulla Suwena oli hyvin kiinni omassa aisapaikassaan, pääsimme innolla odottamaan illalla alkavaa CA:n rallyä. Tuntui mukavalta, kun tapahtuman koordinaattori Judith S/Y Wizard of Paget veneeltä, kävi toivottamassa meidät tervetulleeksi mukaan tapahtumaan. Samalla hän vielä varmisteli yhteistä ohjelmaa.

Aikamoiset ruokakestit tästä rallystä sukeutuikin, sillä ensimmäisenä iltana meillä oli laituribileet, (BYO, bring your own), jossa rupattelun ohessa saimme maistella kaikenlaista pikku purtavaa yhteisestä pöydästä.
Cruising Associationin laituribileet Yeun saarella Ranskassa
Jokainen oli jo purjehtinut näillä vesillä, joten kokemuksia ja satamavinkkejä vaihdettiin innokkaasti. Eniten puhutti kuitenkin Arcachonin sisäänajo, jossa mainingin aiheuttamat murtuvat aallot voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Yhteinen mielipide oli, että Arcachoniin pitää ajaa sisälle ehdottomasti yläveden aikana ja mainingin ollessa alle metrin. Sisäänajoväylä liikkuu talvimyrskyjen vaikutuksesta, joten väylämerkkejä pitää siirtää vuosittain. Näin ollen kartta ei pidä paikkaansa. Ennen sisäänajoa on suositeltavaa soittaa joko VHF:llä kanavalla 16 tai puhelimella +33 5 56 60 60 03 Sémaphore du Cap Ferret asemalle ja tarkistaa sen hetkiset olosuhteet Arcachonin suulla. Vaihtoehtoisesti voi toki peesata Arcachoniin palaavaa kalastusalusta, joka tuntee paikalliset vedet.

Laituribileistä kehkeytyi niin menestys, että pian ilmassa lensikin ehdotus, että järkätään keskiviikkoillaksi uudet laiturinyyttärit päivällisen merkeissä eli pot luck, jonne kukin tuo yhden ruokalajin jaettavaksi. Keskiviikko oli todella hellepäivä ja uskomattoman hyviä herkkuruokia laiturinyyttäreihin oli porukka jaksanut kuumassa pentterissä kokata. Nam.

Hauska ilta edelleen jatkui, kun porukalla lähdimme Joinvillen keskustaan, jossa oli meneillään kesätapahtuma. Lapset tanssivat, ihmiset juhlivat, bändi soitti vanhoja merimieslauluja ja tulitaiteilijat viihdyttivät yleisöä. Meillä oli hauskaa, vaikka emme tienneetkään, mihin juhlaan olimme tupsahtaneet mukaan.
Port-Joinvillen kesätapahtuma Île d'Yeu saarella Ranskassa
Port-Joinvillen kesätapahtuma Île d'Yeu saarella Ranskassa
Torstai-iltana rally huipentui yhteispäivälliseen ravintola 09:ssä, jonne olimme Judithin avustuksella jo tehneet menu-varaukset etukäteen. Ruoka oli herkullista ja iloinen puheensorina raikasi, kun kokemusten ja matkasuunnitelmien vaihtaminen jatkui. Joka illan rallytapahtumissa tutustuimme uusiin venekuntiin ja juttu kulki. Mukavien ihmisten ja hyvän ruoan parissa aika todella lensi.
Cruising Associationin Yeu Rally Ranskassa
Maailma on todella pieni. Tietämättämme olimme jo tavanneet yhden rallyveneistä Roscoffissa, kun S/Y Ceilidh talvehti Suwenan naapurina. Samoin Houatilla melkein tapasimme, kun olimme samaan aikaan samalla ankkurilahdella, mutta sen eri reunoilla. Nyt polkumme jälleen kohtasivat, kun tapasimme jälleen Carolinen ja Johnin S/Y Ceilidhiltä. Se on jännää, kuinka joskus uusia ystäviä löytäessä, tuntuu kuin olisimme jo vanhoja ystäviä.

Île d'Yeu saari sijaitsee noin 10 mailin päässä Länsi-Ranskan rannikolta. Se on kooltaan 8 x 4 kilometriä, joten me teimme sen, mitä monet muutkin eli lähdimme pyöräretkelle kiertämään saarta. Huomasi, että olimme siirtyneet Bretagnesta lähemmäs Välimeren vaikutusta Vendéen alueelle. Bretagnen harmaat jyrkemmät harjakatot vaihtuivat Yeun saaren loivempiin terrakottakattoihin. Pysähtelimme ihailemassa Yeun hiekkarantoja, joissa kukin oli hakeutunut mielipaikkaansa, joko paistattelemaan 30-asteisen auringon lämmössä tai lukemaan kirjaa puun siimeksessä. Molempia näiltä rannoilta löytyi.
Andrus Yeun saaren rantsulla Ranskassa
St-Sauveur kylä Île d'Yeu saarella Ranskassa
St-Sauveur kylä Île d'Yeu saarella Ranskassa
Port-Joinville Île d'Yeu saarella Ranskassa
Perjantaiaamulla hyvästejä vaihdettiin uusien ystävien kesken, kun suurin osa rallyn veneistä lähti jatkamaan matkaa. Tutustuimme todella moneen miellyttävään pariskuntaan ja toivottavasti vielä kohtaamme jossain satamassa.

Judith oli kyllä järjestänyt Yeu Rallyn erinomaisesti. Lämmin kiitos Judithille! Lähdimme Yeun saarelta kohti Les Sables d'Olonnea upeat rallymuistot mukanamme.

Avainsanat: 

Île-d'Houat 18.6. - 19.6

  • Posted on: 2 July 2017
  • By: Eve

Cruising Associationin Yeu Rally oli alkamassa juhannusviikon tiistaina, ja meillä oli vielä pari päivää aikaa ennen Île-d'Yeun saarelle purjehtimista. Sää oli kesäisen lämmin, joten se houkutteli pysähtymään vielä yhdellä Bretagnen saarella, joten käänsimme Suwenan kokan kohti Île-d'Houat saarta.

Matkaa Vannesista Houatille oli vain 22 merimailia. Helleaalto vain jatkui, joten kevyessä myötätuulessa jiippailimme rauhassa kolmen solmun vauhdilla ja suorastaan lilluimme kohti Morbihanin salmen suuta ja kohti merta. Emmekä todellakaan olleet yksin, vaan joka puolella ympärillämme oli ihanasta sunnuntaipurjehduksesta nauttivia veneilijöitä.

Yksi vene, joka oli matkalla salmea ylös vastavirtaan, suorastaan seisoi purjeineen paikoillaan, kun virta kumosi heidän oman vauhtinsa. Kun ei ole kiire minnekään, niin käyhän se niinkin. Hetkeä myöhemmin oli hupaisaa, kun yhtäkkiä trimaraani saapui takaamme ja suorastaan sujahti meistä kaikista köliveneistä ohi. Me muut vain jäimme edelleen lipumaan salmelle.
Sunnuntaipurjehtijat Morbihanilla Bretagnessa
Hieman ennen Houatin saarta vähäinenkin tuuli moinasi ja laitoimme padan käyntiin. Seuraava yllätys olikin erikoinen, kun jouduimme jumbosuuren kärpäspilven hyökkäyksen kohteeksi. Vaikka kuinka yritimme huitoa ja häätää kärpäsiä, niin sillä ei ollut mitään vaikutusta. Samanlainen huitominen näytti käyvän myös naapuriveneessä. Lieneekö tuulenpuuska tempaissut parven mukaansa merelle ja eksyneillä kärpäsillä loppui selvästi puhti. Ne eivät enää edes yrittäneet nousta lentoon, vaan kupsahtivat ja kuolivat kannelle, mutta olihan niitä ihan tolkuton määrä!

Houat on noin neljän kilometrin pituinen ja yhden levyinen saari Etelä-Bretagnen rannikon läheisyydessä. Se on kuuluisa hiekkarannoistaan, joista kolme suurinta sijaitsevat saaren itäpuolella ja läntinen ranta on enemmänkin kivikkoinen kallioranta. Ankkurilahtia on kuusi, joista kolme suurinta sijaitsevat myös näiden upeiden ja suuripien hiekkarantojen edustalla.
Houatin saari Bretagnessa
Me ankkuroimme Suwenan Tréac'h ar Salus lahdelle Houatin lounaispuolelle. Sääennusteessa oli luvassa tälle alueelle tyypillinen brise de terre -tuuli eli maatuuli. Se nousee auringon laskettua myöhään illalla tai yöllä ja voi puhaltaa jopa 15 - 20 solmun puuskissa. Kuten satamakirja varoitteli, että tällainen yhtäkkinen yöllä nouseva tuuli avoimella lahdella saa aikaan pyjamabileet veneiden kansilla. Kirjassa suorastaan neuvottiin tallentamaan plotteriin GPS-koordinaatit. Jos ankkuri alkaa laahata tai tuuli kääntää veneen epämukavasti poikittain aaltoon, niin pystyy säkkipimeällä hätätilanteessa ajamaan karien välistä turvallisesti ulos.

Kun saavuimme ankkurilahdelle, oli nelisenkymmentä venettä lahdella jo ankkurissa, toisista lahdista puhumattakaan. Luvassa oli koillistuulta, mutta onneksi lahden länsireunalta saimme vielä omalle koukulle riittävästi pyörimistilaa.
Houatin saaren Tréac'h ar Salus lahti Bretagnessa
Houatin saaren Tréac'h ar Salus lahti Bretagnessa
Houatin saaren Tréac'h ar Salus lahti Bretagnessa
Ilta oli pitkällä ja jahkailimme, että lähdemmekö jollalla rantaan tutkimaan saarta? Ilta oli niin ihanan lämmin. Loiskahduksia vain kuului ympäriltämme, kun veneistä leiskauteltiin uimaan ja jollat sujahtelivat ristiin rastiin lahtea, kuka minnekin suunnaten. Me nautimme kesäisestä tunnelmasta ankkurissa.
Eve Houatin saarella Bretagnessa
Todella rauhallisen ja hiljaisen yön jälkeen lähdimme freesinä kohti seuraavaa seikkailua Île-d'Yeun saarelle.

Avainsanat: 

Vannes 14.6. - 18.6.

  • Posted on: 30 June 2017
  • By: Eve

Vannes on kaunis, keskiaikainen kaupunki aivan Morbihanin lahden pohjukassa. Matkaa Morbihanin suulta on vain 10 merimailia. Moni kuitenkin jättää tämän upean helmen väliin. He kokevat hankalaksi ajaa Vannesin kaupunkiin kanavaa pitkin, joka lähes kuivuu alavedellä. Sisäänajo pitää ajoittaa vuoroveden mukaan, joka haasteellisesti on tunnin ja 50 minuuttia jäljessä Vannesissa verrattuna Morbihanin suuhun. Me pidimme Vannesista kovasti ja olimme hyvin iloisia, että ehdottomasti tulimme tänne.

Vannesin satamaan ajetaan noin mailin pituisen ruopatun kanavan läpi. Satama sijaitsee sulkuportin ja avattavan autosillan takana. Kanava on osittain hyvin matala ja satamaan pääsee sisään vain +-2,5 h ylävedellä, kun sulkuportti avataan. Satama on itseasiassa osa kanavaa, joten sulkuportilla huolehditaan, että veneillä on vettä kölin alla myös alaveden aikaan. Näin ollen satama on tälle alueelle epätyypillisesti pienehkö, mutta kaikki veneet löysivät paikkansa joko kanavan varrelta tai kiinnittymällä lautaksi toiseen veneeseen.
Vannesin sisäänajokanava Bretagnessa
Me saimme kylkikiinnityspaikan sataman aika perältä, läheltä avattavaa ponttonisiltaa. Silta oli aikamoinen melupesä, käveltiin sillä kevein tai raskain askelin. Varsinkin viikonloppu öisin bileväki innostui hyppimään jo muutenkin äänekkäällä sillalla, mutta pää vain syvemmälle tyynyyn, niin kyllä uni tuli :-)
Suwena Vannesissa Bretagnessa
Vannes on Länsi-Ranskan historiallisia helmiä, sillä tätä upeaa kaupunkia ei onneksi edes toisessa maailmansodassa laitettu matalaksi, kuten niin moni muu satamakaupunki. Vannesilla on yli 2000 vuotta vanhaa historiallista elämää takanaan. Vannesia ensin asuttivat yksi viidestä kelttiheimosta, venetesit, jotka olivat merenkulkukansaa. He rakensivat laivansa tammesta ja purjeet nahkasta. Tämä vahva kelttiheimo joutui kuitenkin nöyrtymään Julius Caesarille Morbihanin meritaistelussa 56 eaa. Tämä Morbihanin taistelu oli samalla myös ensimmäinen historian kirjoihin jäänyt Pohjois-Atlantilla käyty meritaistelu. Roomalaistenaikaan kaupunki tunnettiin nimellä Darioritum.

Bretonit ovat rakentaneet Vannesin kaupunkia ahkerasti 400-luvulta lähtien. Kaupungin sydän on 1200-luvulla rakennetun muurin sisällä oleva vanha kaupunki. Pujahdimme aivan sataman vierestä vanhan kaupungin Porte Saint-Vincent pääportista sisään keskiaikaisille kujille. Kapeat kujat ja mukulakivikadut kietoutuvat toisiinsa ja niiden keskeltä tupsahtaa esiin useita aukioita ja 1200-luvulla rakennettu Saint-Pierre katedraali. Hauskat ja värikkäät bretagnelaistalot, jotka ovat puoliksi puuta ja kiveä kurkottavat kohti toisiaan kadun yli.
Vanhan kaupungin portti Porte Saint-Vincent, Vannes, Bretagnessa
Vannes, Bretagne
Vannes, Bretagne
Vanha kaupunki täyttyi markkinakojuista meidän vierailun aikana sekä keskiviikkona että lauantaina, kun lukuisat torikauppiaat markkinoivat innokkaasti omia tuotteitaan kauniisti soljuvalla ranskankielellä kutsuen. Vanha kaupunki on täynnä pikku putiikkeja niin tuoreita leipomotuotteita myyvistä pâtisseriesta vaatekauppoihin. Mekin löysimme täydennykset sekä Belle-Iloisen herkulliseen simpukkapateeseen että hellekesän raikastukseksi saimme veneellekin ostettua jääteen ainekset, nimittäin mielettömän ihanaa Kusmin hibiskuksen makuista AquaRosa teetä.
Vannes, Bretagne
Vanhasta kaupungista löytyy pari pientä ruokakauppaa. Isommat kaupat sijaitsevat keskustan ulkopuolella, jonne oli näppärää mennä bussilla. Vain 15 minuuttia ja olimme ostoskeskuksessa, jossa oli jumbokokoinen Carrefour. Bussi lähtee aivan sataman edustalta 10 minuutin välein, joten se on helppo tapa tutustua myös Vannesin ympäristöön.

Vannes on todella viehättävä kaupunki ja eipä ihme, että myös Bretagnen herttuat pitivät Vannesia asuinpaikkanaan. He asuivat Château de L'Hermine linnassa 1300- ja 1500-luvuilla. Meidän Vannesin päivät vilahtivat shoppaillessa ja kävellessä vanhan kaupungin tunnelmallisilla kujilla, joten keskiaikainen linna jäi odottamaan meidän seuraavaa Vannesin matkaamme.
Suwena lähdössä Vannesista Bretagnessa

Avainsanat: 

Sivut