Hampurin City Sporthafen satama 24.5.

  • Posted on: 30 May 2013
  • By: Eve

Kuten torstai-iltana vähän uumoilimme, niin Brunsbüttelin yöstä tuli hieman levoton. Läpi koko yön sulusta ajoi Kielin kanavaan laivoja, jotka voimakkaiden potkureiden ansiosta eivät onnistuneet salassa ohitsemme lipumaan. Satama on kuitenkin hyvin suojattu, joten laivat eivät aiheuta swelliä satamaan. Vain korvan juuressa viuhtovat potkureiden lavat herättivät meidät vähän väliä.
Brunsbüttel marina
Perjantaiaamulla tähtäsimme, että lähdemme Brunsbüttelistä alaveden aikaan kohti Hampuria, niinpä siirryimme Brunsbüttelin sulkujen edustalle odottamaan lupaa ajaa sulkuun noin tuntia ennen alavettä. Loppujen lopuksi odotimme tunnin sekä sulkujen ulkopuolella että toisen tunnin vielä sulkuporttien sisällä. Ilmeisesti heillä oli jokin tekninen ongelma sulkuporttien kanssa. Kanssamme samassa sulutuksessa oli yksi hollantilainen purjevene sekä ruoppaaja.
Matkalla Brunsbüttelin sulkuun
Matkaa Elbe-jokea ylös Hampuriin oli 40 merimailia. Nyt kun pääsimme yhdellä nousuvedellä Hampuriin saakka, niin vapaamatkustimme vuorovesivirran ansiosta 9 mailia, joten lokiin kertyi vain 31 merimailia. Suurimman osan ajasta meillä oli kolmen solmun myötävirta.

On todella mielenkiintoista, että 140 kilometriä Pohjanmereltä sisämaahan on kasvanut Euroopan toisiksi suurin satamakaupunki, Hampuri. Vasta matkatessamme itse Elbe-joella, pääsi todella kokemaan joen suuruuden. Kartalla kaksi kilometriä leveä joki tuntuu niin toiselta kuin itse omalla veneellä siellä seilatessa. Eikä Elbellä tule yksinäinen olo, sillä jokea ylös ja alas seilasi jatkuvana nauhana aluksia suurista konttilaivoista pieniin huviveneisiin saakka.

Ohittaessamme perjantaina Wedelin laiturin matkalla Hampurin keskustaan jouduimme toteamaan, että joko meidän Suwena on selvästi liian lyhyt alus tai sitten Wedelin satamassa heillä ei ollut Suomen kansallislaulua valmiina. Myöhemmin vieraillessamme Manfredin kanssa Wedelin laiturilla Welcome Point:ssa, jossa jokainen Hampuriin saapuva laiva toivotetaan kansallislaulun kera tervetulleeksi Hampuriin. Andrus kyllä ehdotti, josko paluumatkalla hän vähän säätäisi AIS:n asetuksia hieman paremmille lukemille, niin pääsisimme ainakin lähtemään kansallislaulun voimin kohti Pohjanmerta :-)
Hampuriin saapuvien laivojen Welcome Point Wedelissä
Lähestyessämme City Sporthafenin satamaa kääntyi edestämme valtava konttilaiva kohti konttisatamaa. Ensiksi luotsi nousi laivaan, jonka jälkeen kaksi hinaajaa yhteistoimin avustivat laivaa kääntymään virrassa kohti satamaa; toinen veti ja toinen toimi jarruna. Oli tosi vaikuttavaa päästä näkemään manööveri lähietäisyydeltä!
Hinaaja jarruttaa konttilaivaa Hampurin satamassa
Me puolestamme ajoimme sisään City Sporthafenin satamaan ja kiinnitimme Suwenan kylkikiinnitykseen laituriin. Satama sijaitsee aivan Hampurin sydämessä, joten täältä on lyhyt matka kaikkialle kaupungin huvituksiin. Satama itsessään on yllättävän pieni, vain noin 80 venepaikkaa. Vierasveneitä meidän lisäksemme on ollut vain muutamia Sveitsistä ja Hollannista ja loput Saksasta. Sataman huonona puolena oli jatkuva swelli. Sekä ohikulkevien että satamasta lähtevien kiertoajelulaivojen peräaallot yhdessä kahden solmun virtaavan veden kanssa muodostivat seisovia aaltoja. Aallot heijastuivat pystysuorista tulvapatojen seinistä ja aiheuttivat pientä epämukavuutta.
Suwena saapuu Hampuriin
Suwena City Sporthafenissa Hampurissa
Me tykästyimme kovasti Hampuriin, sillä se on osoittautunut todella leppoisaksi suurkaupungiksi, jossa on paljon vihreää. Samoin itse hampurilaiset ovat erittäin rentoja ja avoimia.
Hampurin-vierailu omalla veneellä kannattaa ehdottomasti, vaikka se ylimääräisen mutkan perinteiselle Brunsbüttel – Cuxhaven purjehdusreitille tekeekin. Meillä riitti Hampurissa niin paljon tekemistä, että kirjoittelemme Hampurista vielä lisää toisessa blogitarinassa.

Avainsanat: