Biskajanlahden ylitys 7.7. - 8.7.

  • Posted on: 10 November 2017
  • By: Eve

Kun vihdoinkin uudet akut olivat asennettuna ja sääkin jo parani, olimme innokkaita jatkamaan matkaa. Biskajanlahden ylitys tulee olemaan pisin purjehduksemme tähän mennessä ja valmistauduimme siihen parhaamme mukaan. La Rochellesta Gijoniin matkaa on 260 merimailia ja arvioimme sen kestävän noin 44 tuntia kuuden solmun vauhdilla eli lähes pari vuorikautta merellä.

La Rochellessa on kaksi satamaa ja me olimme Vieux Port marinassa. Se sijaitsee nostosillan ja vuorovesiportin takana. Portti avataan -2 h - +1,5 h ylävedellä. Andrus seurasi jatkuvasti säätiedotusta ja valmisteli venettä. Kun taas minä huolehdin muonan riittävyydestä ja laitoin tavaroita paikoilleen, jotta vene on valmiina merikunnossa. Me koko ajan pohdiskelimme vaihtoehtona, että pitäisikö meidän lähteä perjantai-iltapäivän ylävedellä vai siirtyisimmekö vain täältä sulkuportin takaa naapuriin 24h satamaan, jossa yöpyisimme yhden yön ja lähtisimme matkaan varhain lauantaiaamulla? Sääennuste lupaili kovaa länsituulta Espanjan rannikolle sunnuntai-illaksi, joten päätimme lähteä merelle jo perjantai-illalla.

Perjantai-iltapäivällä sää oli juurikin sopiva ja aurinko paistoi ihanasti. Me kävimme vielä nauttimassa viimeiset parhaat mango-minttu sorbetit. Piakkoin olin jo irrottamassa viimeistä kiinnitysköyttä paapuurin peräkulmassa. Suwena lipui hiljakseen ulos aisasta, ja yhtäkkiä Andrus laittoi vaihteen täysillä taakse ja uudestaan eteenpäin. Hän huudahti, että "ohjaus katosi kokonaan". Ajattelin hätäisesti: "miten ihmeessä saamme veneen takaisin laituriin?" Sitten hän yhtäkkiä kuittasikin, että "voimme jatkaa matkaa". Kuitenkin Suwena kulki mutkitellen ja ohikulkijat varmasti ihmettelivät, että keneen tämä kaveri yrittää tehdä vaikutusta ;-)

Kun portti avautui, pystyimme ohjaamaan Suwenaa, mutta näyttö kertoi peräsimen olevan 25 asteen kulmassa. Selvästikään vene ei voisi mennä suoraan, jos peräsin olisi näin vinossa, mutta Suwena meni. Päätimme ajaa portista ulos ja tutkia ongelmaa päästyämme marinasta ulos. Linkkasimme hiljakseen eteenpäin ja päästimme muut veneet ohitsemme samalla, kun pohdiskelimme vaihtoehtojamme. Käsiohjaus toimi, vaikkakin peräsinkulma oli näytöllä täysin pielessä. Olisikohan meillä jokin vedenalainen vahinko sattunut? Andrus tykkää käyttää autopilottia myös satama-alueella. Hänen on paljon helpompi tulla auttamaan veneen kiinnityksen kanssa, kun vene menee hiljakseen eteenpäin pitäen suuntansa. Nyt kuitenkin hänen kytkiessä autopilotin päälle vene teki jyrkän käännöksen. Mahtaakohan olla kyseessä kuitenkin sähköongelma?

Andrusin sammutettua ja käynnistettyä kaikki elektroniset laitteet, autopilotti toimi normaalisti. Kuitenkin peräsinnäyttö sekoili edelleen. Sitten hän hoksasi, missä vika? La Rochellessa hänellä oli vihdoinkin aikaa korjata Suwenan genoa sähkövinssien kytkimet. Ulko-ohjaamon autopilotin kaapeliliitin sijaitsee juurikin näiden kytkimien vieressä, niinpä hän oli luultavasti osunut liittimeen ja nyt siellä voi olla kosketusvika. Ei muuta kuin pikkusen CRC:tä, uusi autopilotin buuttaus ja kaikki alkoi pelittään normaalisti - ei muuta kuin täyttä höyryä kohti Espanjaa.

Sääennuste oli täydellinen. Luvassa oli koillistuulta 10 - 15 solmua eli lähes suoraan takaa. Ehdimme jo valmistautua leppoisaan genaakkeripurjehdukseen kohti Espanjaa. Myöhemmin Espanjan rannikolla tuulen pitäisi olla länsituulta 20 solmua, joten asetimme kurssin 30 mailia Gijonista pohjoiseen, ja suunnitelma oli kääntyä etelään tuulen kääntyessä.

Jep, jep. Se oli ennuste, mutta todellisuudessa tuuli puhalsi NNW 15 solmun vauhdilla, eli 21 – 24 solmua kannen yli. Eihän tässä ollut mitään ongelmaa, mutta oli se vähän odottamatonta kuitenkin.
Suwenan Biskajanlahden ylitys
Suwenan Biskajanlahden ylitys
Auringonlaskettua aallokko kasvoi entisestään. Tuuli alkoi moinata luoden tosi epämukavaa maininkia. Polkaisimme koneen käyntiin jatkaen matkaa moottoripurjehtien ja hakien mukavampaa purjehdussuuntaa. Kohta puolin kipparin kasvojen väri muistutti hernekeittoa ja illallinen löysi uuden kodin reelingin ulkopuolelta. Kolmelta aamuyöstä Andrus ei ollut vielä pystynyt nukkumaan lainkaan silmällistäkään, niinpä päätimme kääntää keulan kohti Santanderia, joka sijaitsi 130 merimailia meistä etelään. Matka lyheni 60 mailia, joten meidän ei tarvinnut olla kahta yötä merellä.

Aamunkoitossa uneton Andrus voi jo paremmin, kun hän huomasi salamointia taivaanrannassa. Nopea tarkistus tutkalla ja todellakin suuri ukkosrintama lähestyi meitä etelästä. Lähdön sähköongelmien jälkeen Andrusia ei innostanut purjehtia suoraan ukkosmyrskyn läpi, joten käännyimme länteen ja panimme hanaa ja moottoripurjehdimme 8 solmun vauhtia päästäksemme ukkosen alta pois. Joo, me teimme sen, kolme tuntia myöhemmin pystyimme kääntymään jälleen etelään.

Haluamme peukuttaa Biskajanlahden keskellä kalastavien alustenkippareita. Yleensä kalastusalukset eivät väistä purjeveneitä riippumatta siitä, kenellä on etuajo-oikeus. Täällä kuitenkin keskellä Biskajaa huomasimme AIS:ssa heidän kaukaiset ja hienovaraiset kurssimuutokset. Meidän ei tarvinnut kertaakaan tehdä yhtään kurssimuutosta, vaikka purjehdimme useamman kalastuslaivueen läpi. Näki kyllä, että merimiesten kesken kunnioitus oli kohdallaan näin kaukana avomerellä.

Espanjan rannikon lähestyessä Andrus tutki Santanderia satamakirjasta. Kaiken kaikkiaan se ei vaikuttanut kovin houkuttelevalta. Satama sijaitsee kaukana kaupungista ja kaikki näytti haastavalta. Kuitenkin Laredo, joka sijaitsee vain 15 mailia itään Santanderista, näytti kutsuvammalta. Muutimme kurssia vielä kerran.
Suwena saapumassa Laredon satamaan Espanjassa
Lopulta 31 tunnin ja 200 merimailin jälkeen kiinnitimme Suwenan Laredon marinan tukevaan laituriin Espanjassa. Jee, me teimme sen! Olemme nyt purjehtineet petollisen Biskajanlahden yli. Mikä uskomaton seikkailu!

Avainsanat: 

La Rochelle 25.6. - 7.7.

  • Posted on: 5 November 2017
  • By: Eve

Lähdimme sunnuntaina Les Sables d'Olonnesta La Rochelleen, sillä muutaman päivän päähän oli luvassa kolmen matalapaineen yhdistymä eli pidempi myräkkä merellä, ja ajattelimme, että La Rochellessa riittää tekemistä kelillä kuin kelillä. Samaten tiesimme, että meillä on edessä myös akkuprojekti, jotta tiedämme, miksi häkävaroitin pamahti huutamaan?

33 mailin matka sujui jälleen kauniissa auringon paisteessa ilman tuulen hiventäkään. Ajoimme Île de Ré saaren ja mantereen välistä, ja alitimme valtavan 2,9 kilometriä pitkän sillan, joka yhdistää Ré saaren mantereeseen. Olimme saapuneet La Rochellen edustan suojaiselle merialueelle.

La Rochellen edustalla, noin neljän mailin matkalla, oli veneitä pilvin pimein. Täällä ei veneilijä ole yksin, sillä meidänkin kanssa oli satoja veneitä menossa, kuka minnekin. Olimme lähestymässä Euroopan suurinta venesatamaa, ja kauniina sunnuntaina veneet olivat lähteneet vesille.
Veneitä La Rochellen edustalla
La Rochelleen ajetaan ruopattua kanavaa pitkin, jonka päätteeksi tulevat kuuluisat kaksi La Rochellen vartiotornia. Huvivenesatamia on kaksi: Port des Minimes ja Vieux Port.

Port des Minimes on Euroopan suurin huvivenesatama. Se sijaitsee vuorovesialueella, joten sinne pääsee sisälle 24h/7. Minimesissä on 4588 laituripaikkaa 64 eri ponttonilla. Pelkästään vierasvenepaikkoja on 464 veneelle. Kävimme La Rochellen päiviemme aikana pyörähtämässä Minimesin venetarvikeliikkeissä ja huikean kokoinen tämä satama todella on.
Les Minimes satama La Rochellessa Ranskassa
Meitä viehättää aina vanhan kaupungin läheisyys, joten kokeilimme, mahtuisimmeko Suwenalla vanhaan satamaan? Vanhassa satamassa on kolme erillistä allasta. Kun ajaa vartiotornien välistä kaupunkiin, niin vasemmalla on yksi vuorovesialueella oleva allas. Siellä voi vierasveneet pysähtyä lyhytaikaisesti. Sen lisäksi sieltä sukkuloivat turistilautat saarille pitkin päivää. Tornien jälkeen oikealla puolella on nostosillan ja vuorovesiportin takana toinen allas, jossa oli pienempiä vierasveneitä ja paikallisia veneitä.

Me pyrimme vanhan sataman kolmanteen altaaseen, jonne mennään myös oman nostosillan ja vuorovesiportin kautta. Vieux Portin nostosilta sijaitsee jo ennen torneja. Halusimme kuitenkin ajaa tornien välistä, sillä on käsittämätön tunnelma ajaa veneellä vanhojen vartiotornien välistä sisälle vanhaan kaupunkiin. Pienen pyörähdyksen jälkeen palasimme nostosillalle, joka avataan pyydettäessä -2 h - +1,5 h ylävedellä. Kutsuimme Vieux Port marinaa VHF:llä kanavalla 9. He tarkistivat veneemme pituuden, ja pian silta jo nousikin. Olimme saapuneet aivan La Rochellen sydämeen.
Suwena saapumassa La Rochelleen
Vieux Port marinan nostosilta La Rochellessa
Suwena Vieux Port satamassa La Rochellessa
Vieux Port marina oli kerrassaan mahdottoman kiva ja viihtyisä. Parin sadan metrin säteellä oli lähin ruokakauppa, ravintoloita ja lukuisia jäätelöbaareja ja tietysti jokaiselle ranskalaiselle välttämätön leipomo. Aivan sataman vieressä on myös akvaario. Vielä suurempi ravintola-alue löytyi, kun kiersimme vanhan sataman altaiden toiselle puolelle aivan tornien vierelle. Kun taas jatkaa matkaa vielä pikkiriikkisen, niin astuu sisään La Rochellen keskiaikaisesta pääportista vanhan kaupungin ihanaan sokkeloon. Aivan liian monessa kaupungissa suuret moottoriteiden varteen rakennetut ostarit ovat syrjäyttäneet keskikaupungin pikku boutiquet, mutta ei La Rochellessa. Täällä pääsee todelliseen perinteiseen ranskalaiskaupungin tunnelmaan, kun boutique boutiquen perään löytyy kaikki kuumimmat brändiliikkeet kuin myös perinnekaupatkin. Meistähän on tullut suuria Belle-Iloise faneja täällä Ranskan rannikolla. He myyvät tuotteitaan vain omissa liikkeissään ja La Rochellessa kauppoja on jopa kaksin kappalein :-) Vanhan kaupungin kujat ovat hyvin säilyttäneet viehätyksensä.
Keskiaikainen La Rochellen vanhan kaupungin portti
La Rochellen vanha kaupunki
Ravintolakuja La Rochellen vanhassa kaupungissa
Eve jätskillä La Rochellessa Ranskassa
Vaikka ravintolat sijaitsevat lähellä satamaa, niin ne ovat kuitenkin juuri sopivasti sen verran kauempana, ettei melu kantaudu laitureille. Me olimme loppujen lopuksi La Rochellessa alkuperäisen viiden päivän sijasta 12 päivää ja jokaisena yönä nukuimme kuin vauvat rauhassa Suwenalla kesälomabilettäjistä huolimatta.
Roomalaiskortteli La Rochellen vanhassa kaupungissa
La Rochelle on myös Ranskan veneteollisuuden keskus. Suurin osa ranskalaisveneistä tehdään tällä alueella, ja tämä luo uniikin mahdollisuuden alihankkijaverkoston kehittämiselle. Andrus vertaili La Rochellen veneveistämöjä Kalifornian Piilaaksoon, jossa IT-yrityksillä on työvoiman rekrytoinnissa ja alihankintojen kilpailuttamisessa vastaava verkosto. Kun pyöräilimme vanhasta satamasta Minimesiin, niin hurautimme melkoisen hartsipilven läpi. Ohitimme kymmeniä venehuoltoliikkeitä ja veneveistämöjä. Myös meidän akkuhässäkän auttavan käden löysimme tältä alueelta Pochonin huoltoliikkeestä. Kun astuimme ensimmäisen kerran Pochonin liikkeeseen, Andrus häkeltyi, kuinka laajasti eri vene-elektroniikan laitteet olivat esillä. Olo oli kuin venemessuilla, eikä niissäkään aina löydä näin kattavasti koko repertuaaria lähes kaikista mahdollisista brändeistä vierekkäin.

Aika La Rochellessa kului nopeasti, kun venehuoltojen lisäksi kävimme tutkimassa vanhaa kaupunkia. Samoin viereiseen laituriin saapuivat Caroline ja John S/Y Ceilidh veneellään. Meillä yhteistä juttua riitti ja oli todella mukavaa viettää aikaa yhdessä La Rochellessa. Täältä he aikoivat kääntyä takaisin kohti Bretagnea ja me jatkaisimme kohti Espanjaa. Samalla heitimme ilmaan jo ajatuksia seuraavasta kesästä. Miten saisimme sovitettua purjehdusreittimme niin, että voisimme matkata yhdessä ennen kuin Suwena jatkaa kohti etelää.
John ja Caroline S/Y Ceilidh veneellä La Rochellessa
La Rochelle on ehdottomasti yksi parhaista paikoista, jossa olemme Ranskassa vierailleet. Uuden TGV-junayhteyden myötä matka Pariisista taittuu kahdessa ja puolessa tunnissa. Tänne voisi tulla vaikka pyörähtämään ihan muuten vaan. Jäihän meillä käymättä niin Île de Ré kuin Île d'Oléron saaret. Lisäksi aivan La Rochellen edustalla, merellä, on monille TV:stä tuttu pieni linnoitus Fort Boyard.

Avainsanat: 

Häkähälytys Les Sables d'Olonne ja La Rochelle 23.6. - 6.7.

  • Posted on: 18 July 2017
  • By: Eve

"Häkähälytys! Häkähälytys!" ei todellakaan ole sellainen hälytys, jonka haluat kuulla yöllä. Andrus oli katsomassa Netflixiä iPadilla ja minä kuuntelin parhaillaan äänikirjaa, kun hälytys yöllä laukesi. Häkä on hajuton kaasu ja hiljainen tappaja, joten avasimme nopeasti kaikki ikkunat ja luukut, ja aloimme tutkia, missä vika?

Mikään ei näyttänyt olevan tulessa, mutta akkulaturi latasi edelleen käyttöakkuja 30 ampeerilla. Aiemmin iltapäivällä Andrus oli kytkenyt maasähköjohdon, ja akkujen olisi pitänyt olla jo täyteen ladattuna. Hän sammutti nopeasti akkulaturin ja lähti seuraavaksi tutkimaan akkuja konetilaan. Akut olivat todella tulikuumat ja yksi akuista oli pullistunut ja ihan kuprulla. Onneksi se ei kuitenkaan ehtinyt räjähtää! Odotimme jonkin aikaa ja tuuletimme kaikki tilat. Sitten palasimme nukkumaan, kun muutakaan ei enää yöllä ollut tehtävissä.
Pullistunut AGM akku
Aamulla Andrus jatkoi akkujen ja laturin tutkimista. Akut olivat edelleenkin lämpimät, mutta eivät enää kuumat. Jännitteet näyttivät olevan kunnossa ja kokeilimme ladata akkuja. Latausvirta lähti 50 ampeerista ja laski myöhemmin 10 ampeeriin. Se on aivan liikaa ylläpitovaiheessa. Ongelma on siis varmaankin joko akuissa tai laturissa.

Vaihdoimme kaksi vuotta sitten Irlannissa meidän 4 x 225 Ah AGM akut ja kaksi vuotta on todellakin aivan liian lyhyt käyttöikä. Irlannissa vaihdetut akut olivat neljä vuotta vanhat ja myös tuokin aika on aivan liian lyhyt korkealaatuisille akuille.

Olemme pian lähdössä ylittämään Biskajanlahtea ja lähteminen avomerelle viallisen sähköjärjestelmän kanssa on ehdottomasti epäviisasta. Pohdittuamme kaikkia vaihtoehtojamme, päätimme jatkaa matkaa La Rochelleen. Biskajalle oli luvassa myrskyisää säätä ja La Rochelle olisi varmasti kiva paikka odottaa myräkän laantumista tai jos joudumme odottamaan varaosia. Toivoa sopii, että Suwenan sähköjärjestelmä on korjattu, kun keli paranee ja pääsemme jatkamaan etelään. Moottorissa on oma laturi ja varmistaakseen, ettei veneeseen syty tulipaloa, Andrus käytti laiturissa pari tuntia moottoria ennen kuin lähdimme kohti La Rochellea.

La Rochellen marinassa meille suositeltiin Pochon huoltofirmaa Suwenan sähköjärjestelmän korjaamiseksi. Täytyy kyllä todeta, että he olivat ammattitaitoisimmat venesähkömiehet, joita olemme koskaan tavanneet. He eivät ainoastaan löytäneet syyksi kaasuuntumiseen liittyvää lämpöreaktiota, joka tulee, kun AGM akkuja yliladataan liian isolla virralla kuumassa ympäristössä. He myös lisäksi tarkistivat kaapeloinnin ja soittivat Mastervoltin laturitukeen useita kertoja tutkiessaan laturin mystistä käyttäytymistä.

Vihdoinkin selvisi todellinen syy viime vuosien kaikkiin akkuongelmiin. Vika oli Nauticatin alkuperäisessä sähköasennuksessa. Meillä on kaksi Mastervoltin Mass 50A akkulaturia. Molemmilla latureilla on omat lämpötila-anturit, jotka pitäisi liimata akuston kuumimpaan paikkaan, esimerkiksi plus-navan viereen. Kuitenkin meidän molemmat lämpötila-anturit olivat viileässä paikassa, aivan pilssin pohjalla, öljyn ja veden peitossa. Jotenkin antureiden johdot olivat piilossa muiden laitteiden takana niin, että jopa Andrus oli hämmentyneen näköinen, kun asia selvisi. Hän on avannut jok’ikisen luukun ja läpän koloineen huoltojen yhteydessä, mutta hänkään ei ollut huomannut pilssissä, laitteiden takana, kahta irrallaan roikkuvaa anturia. Lisäkäänne tässä tarinassa on, ettei toinen antureista ollut edes kytketty laturiin. Laturinliitännät ovat metallisen ruuveilla kiinnitetyn kannen takana. Kun se avattiin, niin anturinjohto oli nippusiteellä kiinni kotelon seinässä ja täysin kytkemättä laturiin.

Lyhyesti sanottuna, kun virheellisen kaapeloinnin vuoksi laturin mielestä akut olivat viileät, niinpä se latasi akkuja täydellä virralla. Täällä oli myös melkoinen helleaalto ja tuulettoman sään vuoksi moottoroimme pitkiä matkoja. Moottorin sammuttamisen jälkeen konetilan lämpötila nousee ja meillä on tapana kytkeä maasähkökaapeli saman tien saavuttuamme satamaan. Näin ollen ylilatauksen mahdollisuus oli olemassa ja lopulta tapahtui edellä mainittu lämpöreaktio.

Onneksemme tulipalo ei syttynyt ja häkähälytin luultavasti pelasti henkemme. Koska nykyään veneet ovat täynnä kaikenlaisia laitteita, niin mielestämme häkähälyttimen tulisi olla pakollinen varuste.

Ammattilaisen vinkki! Häkä on ilmaa kevyempi, joten häkähälytin tulee asentaa veneen korkeimpaan sisäkattoon. Jos nukut hytinovi suljettuna, niin kannattaisi asentaa hälytin joka hyttiin.
Suwenan palo- ja häkähälytin

Haluamme täydestä sydämestä kiittää Pochonin ammattitaitoista tiimiä La Rochellessa. Voimme lämpimästi suositella heidän palveluja kaikille, jotka tarvitsevat sähkö- tai elektroniikka-asennuksia veneeseensä.

Avainsanat: 

Sivut