Jäimme mottiin Saksaan, kuten niin monet muutkin Islannin tulivuoren tuhkapilven vuoksi. Koko lentoliikenne oli poikki ja junat pullollaan paluumatkustajia. Mekin saimme ensimmäiset vapaat junapaikat kohti kotia vasta parin päivän päähän. No sitten se junamatkustus vasta alkoikin – kolme päivää kotiin viidellä junalla, lautalla ja laivalla. Tulipa aikuisiän InterRail sitten toteutettua.
Jonotettuamme lippuja Düsseldorfin rautatieasemalla muutaman tunnin, pääsimme vihdoinkin ulos aurinkoon. Päivä oli kaunis ja lämmin. Luut talven jäljiltä alkoivat sulaa, olihan auringossa jo yli 25 astetta.
Düsseldorfin vanha kaupunki on aivan Rein-joen tuntumassa. Joenvarsi on kaunista virkistysaluetta puistoineen. Viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita iloisine ihmisineen riitti. Perinteinen vohvelinpaistajakin oli paikalla kirsikkahilloineen.
Pitkin joenvartta oli tarjolla useita laivaristeilyjä. Tunnista puoleenpäivään tai vaikkapa koko viikonlopuksi löytyi erilaisia risteilyjä. Saksalaiseen tyyliin ainakin muutaman tunnin risteilyt sisälsivät risteilyn lisäksi virvokkeet ja niin alt- kuin pils-oluetkin. Risteilyhinnat vaihtelivat 12 – 20 euroon, joten olut Rein-joella tuntui erittäin houkuttelevalta.
Me valitsimme muutaman tunnin risteilyn. Pääsimme onneksemme istumaan yläkannelle ulos aurinkoon. Laiva tuli aivan täyteen matkustajia, siispä naurua laivalla riitti. Jokiristeilyn tyyliin seilasimme ensin alajuoksuun ja palasimme takaisin Düsseldorfiin toisen puolitoistatuntisen yläjuoksuun. Monenlaista laivaa, proomua ja tankkeria sekä vesiskoottereilla ajelijoita tuli ja meni pitkin jokea.
Pääsimme seuraamaan kapteenin jokinavigointitaitoja. Kun Andrus suoritti CEVNI-tenttiä, niin eniten ihmetytti merkinantoon käytettävien sinisten taulujen koko ja näkyvyys. Miten homma oikeasti käytännössä toimii? Huomasimme, että taulut näkyvät selkeästi ja kauas. Kapteenit laivoissaan nostivat ja laskivat tauluja aktiivisesti.
Katsojakysymys:
Oheisessa kuvassa vastavirtaan ajavassa Commodore aluksessa on sininen taulu nostettu oikealle puolelle. Kummalta puolelta sivuttaisimme sen tullessamme sitä vastaan myötävirtaan?
Yllätyimme virran voimakkuutta ja ammattiliikenteen paljoutta jopa sunnuntaina. Kyllä huviveneilijällä riittää tekemistä Rein-joella seilatessaan. Laivoja kulki jonossa niin ylä- kuin alavirtaan. Ja eihän Reinillä riitäkään pelkkä CEVNI-pätevyys, vaan lisäksi siellä tarvitaan Rheinsportschifferpatent. Siinäpä Andrusille tavoitetta!
Ihmiset vilkuttelivat toisilleen toisista laivoista ja rannalta ja hymy oli herkässä. Lieneekö muutamien pilssien ansiota, kun paluu matkalla jo innokkaimmat kiipesivät laivan lasisille pöydille tanssimaan.
Nousi pari testiajolla olevaa lentokonettakin risteilyn aikana ilmaan ja ne saivat innostuneet hurraukset. Emme tainneet olla ainoita motitettuja. Risteily oli todella mukava ja veneilykesä tuli heti paljon lähemmäs.
Katsojakysymyksen vastaus
Vastaus katsojakysymykseen CEVNI merkeistä
Kulkiessamme myötävirtaan meillä on etuajo-oikeus. Sinisellä taululla Kommodore-alus osoittaa, että se jättää tilaa ohitusta varten aluksensa oikealle puolelle. Ohessa kuva käytännöntilanteesta.