Eteläinen Itämeri

  • Posted on: 28 May 2012
  • By: Andrus

Jälleen on aika hieman koostaa menneen veneilykauden lukuisia tapahtumia ja kokemuksia. Lähes kolme kuukautta Suwena oli kesäkotinamme, kun matkasimme 1215 merimailia Suomesta, Ruotsin, Tanskan ja Puolan kautta Saksaan.

Tämä kausi oli erityinen, sillä irrotettuamme Suwenan köydet Turussa toukokuussa, lähti Suwena seilaamaan kohti uusia meriä. Tulevat vuodet tulevat näyttämään, minne saakka Suwena miehistönsä tulee kuljettamaan. Tarkoituksemme on seilata joka kesä aina vaan kauemmas ja päästä näkemään uusia paikkoja myös Suwenan seilatessa kauemmas kotivesiltä.

Edellisenä talvena Suwenan kiinteäpotkuri vaihdettiin Flex-o-fold taittuvalapaiseen potkuriin. Muutos oli niin suuri, että veneen luonne suorastaan muuttui. Veneen purjehdusominaisuudet parantuivat merkittävästi ja polttoaineenkulutus moottorilla ajettaessa putosi. Niinpä on helppoa arvata, että ensimmäiset legit Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin Göta kanavan alkuun pitivät tyytyväisen hymyn kapteenin huulilla. Potkurin vaihdon ansiosta jo kevyessä tuulessa pääsimme nostamaan purjeet. Toki koko kauden maileja katsottaessa koneajotunnit näyttelevät suurta osaa, mutta se johtuu Götan ja Trollhätte kanavien pakollisista koneajomaileista sekä tuulettomista päivistä ylittäessämme Ruotsin suuret järvet Vättern ja Vänern.

Götan kanava oli kesän suurin haaste. Etukäteen Götan 58 ja Trollhätte kanavan 6 sulkua jännittivät. Miten pärjäämme kahdestaan, kun Andrus ohjaa Suwenaa ja minä hoidan sulkuköysiä. Turhaan jännitin, sillä rutiini suluissa muodostui nopeasti ja sulutus oli paljon yksinkertaisempaa kuin etukäteen ajattelin. Ystävälliset sulkuvahdit hoitivat erinomaisesti työnsä. He olivat aina lähellä, jos joku sulussa olevista veneistä tarvitsisi apua.

Me matkasimme Götan kanavan idästä länteen. Se osoittautui töisevämmäksi suunnaksi, sillä Götan 58 sulusta nousimme ylöspäin 38 ja pääsimme laskettelemaan alaspäin 20 sulkua. Götan kanava on kuitenkin kokemisen arvoinen matka, jossa pääsee nauttimaan kauniista maisemista ja idyllisistä pienistä ruotsalaiskylistä. Götan kanava on kokemuksena jotain hyvin erilaista, joka poikkeaa perinteisestä purjehtimisesta merellä ja moottoriveneilystä saaristossa. Sitä ehkä parhaiten kuvaa se, että se on jatkuvaa pientä puuhaamista veneen kanssa hyvin turvallisissa olosuhteissa. Tuulesta ja aalloista siellä ei tarvitse huolta kantaa. Lisäksi siellä saa uusia veneily-ystäviä samaa matkaa matkaavista venekunnista, joiden kanssa kanavamatka taittuu rattoisasti niin suluissa kuin illalla kanavan varren satamissa. Olimme iloisia, että päätimme matkata Götan halki. Oli se sen verran jännä kokemus. Varsinkin kun olimme edelleen naimisissa sen kuuluisasta avioero-oja nimestä huolimatta.

Alku kesän keli oli harvinaisen kylmä. Kesäkuun alkua kauhistelivat jopa paikallislehdet, että se oli kylmin alkukesä koskaan Etelä-Ruotsissa. Niinpä kanavamatka oli sopivaa esimakua mahdolliselle Skotlannin Caledonian kanavalle, jonne haluaisimme Suwenalla mennä.

Marstrand oli koko kesän kohokohta. Saari kokonaisuudessaan tarjosi paljon nähtävää. Toki satama ja itse kaupunki olivat viehättäviä. Kuitenkin saaren monimuotoisuus oli hieno yllätys. Vietimme Marstrandissa juhannuksen, joten pääsimme nauttimaan Marstrandin kesäisestä ilmapiiristä ja sen jylhästä luonnosta.

Kolme viikkoa vierähti vauhdikkaasti eri puolella Tanskaa. Matkasimme Tanskan koillisnurkasta Skagenista Kattegatin halki Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen Bornholmiin. Tanskasta mieleenpainuvimmat paikat olivat molemmat upeat saaret, Anholt ja Bornholm. Lisäksi uskomattoman idyllinen, pikkuruinen ruotsalaissaari Ven oli yllättävä löytö keskellä Juutinraumaa.

Puola tarjosi meille kesän isoimman yllätyksen. Puolalaisten vieraanvaraisuus ja ystävällinen ilmapiiri tuntui mukavalta tanskalaisten jäykkyyden jälkeen. Suorastaan harmitti, että jäimme sään vuoksi mottiin Tanskaan viikoksi. Sen vuoksi Puolan vierailumme lyheni vain vajaaksi viikoksi. Varsinkin Kołobrzeg osoittautui suosituksi puolalaisten rantakaupungiksi, jossa iloisia ihmisiä kuljeskeli ympäriinsä nauttien hiekkarannasta ja lukuisten kalaravintoloiden antimista.

Pohjoissaksan Itämeren puoleinen rannikko tulee useimmille veneilijöille tutuksi vain siirtopurjehduksella Kielin kanavaan. Me onneksi ehdimme tutustua pohjoissaksalaiseen veneilykulttuuriin kolmen viikon ajan, joka oli todella antoisaa. Pelkästään Rügenin saarella olisi kulunut helposti pari viikkoa, jos aikataulu olisi sen sallinut. Pohjoissaksalaisten leppoisa elämänasenne tuntui meistä todella kotoisalta. Niinpä Suwenan jättäminen Schlein alueelle talvisäilytykseen tuntui luontevalta.

Kauden aikana osallistuimme myös kahteen meripelastustehtävään, kun Anholtin eteläpuolella etsittiin kadonnutta moottorivenettä ja Schlein alueella autoimme saksalaisveneen irti matalikolta.

Kesän purjehdussaldoksi saimme useita upeita 50 - 60 merimailin legejä. Muutama käsittämättömän hieno genaakkeripurjehdus sekä Rønne – Kołobrzeg legi letkeässä sivumyötäisessä olivat tunnelmaltaan sellaisia, että ne lämmittävät mieltä vielä näin kauden päädyttyäkin. Pääsimme myös muutaman kerran treenaamaan genoan trimmaamista upouudella spiirapuomilla. Ensivaikutelma on, että spiirapuomi oli hyvä sijoitus.

Satamassa veneiden kiinnittäminen toistensa kylkeen lautoiksi on meille suomalaisille vähemmän tunnettu käytäntö. Se kuitenkin tuli meille tutuksi tämän kesän aikana. Huvittavinta oli, kun Venin saarella kylkeemme oli kiinnittynyt jo toinen vene, vaikka itse olimme kiinnittämässä vasta ensimmäistä köyttä laituriin. Kylkeen kiinnittyminen näytti olevan itsestään selvää, kun satama alkaa täyttyä. Ainoa selkeä käyttäytymissääntö oli, että lautoissa kuljetaan aina toisen veneen keulan kautta maihin.

Nyt olemme kiertäneet kaikki yhdeksän Itämeren maata. Olemme nähneet monia mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia paikkoja oman Itämeremme eri puolilta. Vaikka valtavasti jäikin tutkimattomia lahdelmia ja poukamia kotivesistön rannoilta, on tuleva talvi aikaa muistella Itämeren kokemuksia ja suunnitella ensi kesää. Seuraava meri ja uudet veneilymaat odottavat meitä. Kuten myös Suwena, joka odottaa meitä lähellä Kielin kanavan suuta valmiina ensi kesän haasteisiin.

Eteläisen Itämerikierroksemme blogimerkinnät pääset lukemaan blogiarkistosta tai katsomaan vuoden 2012 ranking listan.

Suwenan lokitiedot 2012

  • Merimailit: 1213 M, joista purjeilla 36 %, moottoripurjehtien 3 % ja koneajoa 61 %
  • Moottoritunnit: 168 h
  • Generaattoritunnit: 20 h
  • Dieselkulutus sis. ajo, generaattori ja lämmitys: 766 l
  • Makeavesi: 7400 l
  • Satamat 33 + ankkuripaikat 3: 36 kpl
  • Yöpyminen veneessä: 87 yötä, joista ankkurissa 5 yötä
  • Sulutus: 64 sulkua ja sulutuskorkeus 188 m
  • Pisin päivämatka: 80 M Stralsund – Heiligenhafen, Saksa
  • Kaukaisin piste linnuntietä kotisatamasta: 789 M Oulu – Schrader Marina, Saksa
  • Eteläisin matkapiste: 53N54.7 Świnoujście, Puola
  • Läntisin matkapiste: 9E26.2 Flensburg, Saksa
  • Itäisin matkapiste: 22E13.5 Hirvensalon telakka, Aurajoki, Turku
  • Pohjoisin matkapiste: 60N25.9 Hirvensalon telakka, Aurajoki, Turku
  • Jollan polttoainekulutus: 2 l

Kartta Suwenan vuoden 2012 satamista ja kesämatkasta.