Veneen stabiliteettikäyrä

  • Posted on: 11 April 2013
  • By: Eve

Yksi ehdottomasti avomeripurjehduksen klassikoihin kuuluva kirja on Peter Brucen kirjoittama Heavy Weather Sailing. Jo aikoinaan kun suunnittelimme purjeveneen ostamista ja kauemmas seilaamista, hankimme Peter Brucen kirjan. Niinpä olimme todella kiinnostuneita huomattuamme, että hän oli tulossa luennoimaan kovassa kelissä purjehtimisesta Helsingin venemessuille 2013.
Peter Bruce luennoimassa Helsingin venemessuillaHeavy Weather Sailing
Luento oli ehdottomasti tämän vuoden venemessujen kohokohta. Sali oli ääriään myöten täynnä, sillä yli 200 innokasta purjehtijaa oli saapunut paikalle.

Luento seurasi suurin piirtein Heavy Weather Sailing kirjan rakennetta. Hän kertoi valtameripurjehduskilpailuiden todellisista tilanteista, joissa purjehtijat ovat olleet kovan sään armoilla. Peter vertaili erilaisten veneiden ominaisuuksia kuten esim. leveys, paino, painopiste ja varalaidan korkeus sekä miten ne vaikuttavat veneen käyttäytymiseen myrskyssä. Esimerkkeinä hän käytti todellisia tapahtumia avomeripurjehduskilpailuista kuten esimerkiksi Sidney Hobart Race ja Fastnet Race.

Lisäksi hän esitteli selviytymistekniikoita myrskyisällä merellä, jotka olivat mm. veneen piihin laittaminen, ajoankkureiden eri tekniikat sekä myrskypurjeiden käyttäminen.

Mainitsemisen arvoisena yksityiskohtana oli veneen käyttäytymisen mallintaminen aaltokoneella altaassa pienoismallien avulla. Aaltosimulaattorilla on saatu merkittäviä tuloksia siitä, minkä korkuinen murtuva-aalto voi kaataa veneen. Kun aallonkorkeus on kolmanneksen veneen runkopituudesta, voi murtuva-aalto kaataa veneen. Kun taas aallonkorkeus on noin kaksi kolmasosaa veneen runkopituudesta, kaataa murtuva-aalto veneen suurella todennäköisyydellä. Testitulokseen ei vaikuttanut veneen pohjanmuoto eikä kölin malli.

Veneen kääntyessä ympäri, pyrkii kölinpaino oikaisemaan veneen takaisin pystyyn. Kuinka nopeasti vene oikenee, voidaan mallintaa veneen stabiliteettikäyrän avulla.

AVS-luvulla (Angle of Vanishing Stability) mitataan veneen kallistuskulmaa, jota isommalla kallistuksella vene ei enää oikene itsestään. Mitä pienempi AVS-luku on, sitä kauemmin kestää ennen kuin jokin ulkopuolinen tekijä kääntää veneen takaisin pystyyn. Peter näyttikin kuvia tilanteista, joissa veneet eivät olleet lainkaan kääntyneet takaisin pystyyn.

Suosittelemme lämpimästi kirjaa kaikille valtameripurjehduksesta kiinnostuneille. Huomasimme luennolla, että Peter Bruce esitti asiansa erittäin asiantuntevasti, kuitenkin höystettynä hauskalla brittihuumorilla. Hän vastasi hyvin myös yleisön kysymyksiin.

Luennon jälkeen pohdimme oman Suwena veneemme stabiliteettikäyrää. Käyrän mukaan Nauticat 441:n AVS-luku on 170 astetta. Se tarkoittaa, että veneen ollessa väärinpäin, se pyrkii hyvin nopeasti pystyyn. Tämä on tyypillinen käyrä sisäohjaamolliselle pitkäköliselle veneelle.
Nauticat 441 pohjanmuoto
Nauticat 441 veneen stabiliteettikäyrä
Nauticatilta saamamme käyrä on laskettu veneen vakiovarusteilla. Meillä on kuitenkin esimerkiksi rullapurjeet, jotka nostavat veneen painopistettä heikentäen AVS-lukua. Vastaavasti Suwenassa on mm. 240 kg painava Westerbeken generaattori ja 6 * 64 kg akkuja asennettuna vesilinjan alapuolelle, niinpä käsityksemme mukaan Suwenan AVS-luku on vähintäänkin yhtä hyvä kuin Nauticatin esittämä stabiliteettikäyrä.

Stabiliteettikäyrässä näkyy myös veneen alin vuotoaukko (DF), joka Nauticat 441 veneessä on aukinainen sivuovi. Olemme keskenämme sopineet, että merellä pidämme ovet aina ehdottomasti suljettuna ja kuljemme aina tuulenpuoleisesta ovesta. Sivuovet itsessään ovat vesitiiviit.

Kaiken kaikkiaan Heavy Weather Sailing -kirjan mittareilla meillä on erittäin merikelpoinen vene!

Avainsanat: