Itämeri Kierros
Itämeri Kierros
Suwenan miehistölle kausi 2011 toi jälleen aivan uudenlaisia kokemuksia ja merimiestaitoja. Neljäs veneilykausi alkoi jännittävästi upouuden Nauticat 441 Suwenan vesille laskulla, niinpä tutustuminen uuteen täysin erilaiseen venetyyppiin ja purjehduksen oppiminen antoivat kaudelle haastetta.
Toteutimme tavoitteemme kiertää Suwenalla Itämerikierros Ahvenanmaan, Tukholman saariston, Gotlannin, Liettuan, Latvian ja Eestin kautta takaisin Suomeen. Koko matkan pituudeksi kertyi 1348 mailia ja saimme viettää Suwenassa unohtumattomat 89 veneilypäivää.
Matkalla näimme hyvin erilaisia kohteita. Ahvenanmaan ja Tukholman saaristot tuntuivat kotoisan tutuilta. Toki vierailimme saaristossa useissa upeissa paikoissa, joista pidimme todella paljon. Kuitenkin Ruotsi ja Suomi ovat kulttuuriltaan niin lähellä, että tuntui kuin olisimme olleet kotona.
Gotlantiin ihastuimme todella. Sen ilmapiiri oli ainutlaatuinen ja olimme tyytyväisiä, että valitsimme juuri Visbyyn juhannuksen viettopaikaksemme. Sataman tunnelma oli todella kansainvälinen, sillä sieltä löytyi samanaikaisesti jokaisesta Itämeren maasta veneitä. Monet olivat kiertämässä Itämerta kuten me, mutta valtamerille pyrkijöitä myös riitti. Oli niin ARC:iin kuin muuten vaan Kanarialle matkaajia, Välimereltä palaavia sekä hollantilais- ja brittiregattalaisia Itämeren tutkimusmatkallaan.
Baltian maat avautuivat vuorollaan aivan erilaisina veneilykohteina. Itsenäisyydeltään suhteellisen nuoret Baltian maat ovat infrastruktuuriltaan vielä kehittymässä verrattuna Pohjoismaihin. Olimme todella tyytyväisiä, että valitsimme Baltian maat matkakohteeksemme. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä. Emmekä missään kokeneet veneilijöinä oloamme turvattomaksi. Koettavaa ja nähtävää oli runsain mitoin. Erityisesti Liettuan hiekkadyynit olivat aivan uskomattomia. Baltian rantojen erikoisuutena onkin yli 150 mailin katkeamaton upea hiekkaranta, joka jatkui horisontissa koko Suwenan Liettuan ja Latvian länsirannan matkan ajan.
Liettuassa ja Latviassa veneily on kasvava harrastus. Kun taas Eestin innokkaat kilpa- ja matkapurjehtijat seilasivat ristiin rastiin Eestin vesillä. Eestin satamia onkin rakennettu ja parannettu koko ajan niin aktiivisesti, etteivät satamaoppaat tahdo pysyä mukana. Lõunarannan satama on tästä hyvä esimerkki. Kaikki siellä vierailleet ovat kehuneet satamaa innokkaasti ja mekin saimme tietää satamasta paikallisilta Roomassaaren veneilijöiltä.
Suwenan miehistön merimiestaidot jälleen lisääntyivät aivan uusilla taidoilla. Purjehdustaitojen kehittämisestä jäi päällimmäiseksi innokkuus oppia trimmaamaan purjeita. Erilaisissa tuuli- ja aalto-olosuhteissa pohdimme yhdessä, miten voisimme saada purjeet toimimaan vielä paremmin. Vaikka kokeilu ja välillä erehdyksetkin opettivat meitä kovasti, on tuleville vuosille vielä paljon haastetta kehittyä purjeiden trimmauksessa.
Olemme toki veneilleet pimeällä myöhään illalla ja valkenevassa aamussa, mutta tämän kauden yksi uusista kokemuksistamme oli yöpurjehdus. Muutenkin legit olivat pidempiä, jolloin aikataulun suunnittelu niin lähdön, purjehduksen kuin satamaan saapumisen osalta piti huomioida useasta näkökulmasta. Baltian rannikolla on vain muutamia turvasatamia. emmekä halua saapua tuntemattomiin paikkoihin pimeällä ja kovassa merenkäynnissä. Lisäksi Klaipedassa tuli huomioida rajavartiostolle ilmoittautumiset VHF:llä niin Liettuaan saapuessa kuin lähtiessä. Muutoin Itämeren vesialueilla seikkailu oli hyvin vapaata.
Venekoon kasvaessa huomasimme, kuinka erilaista on käsitellä 19 tonnista Suwenaa verrattuna edelliseen 8 tonnin veneeseen. Niin merellä kuin satamamanöövereissä massan kiihtyvyys on otettava erilailla huomioon. Esimerkiksi veneen kiinnittämisessä nykyistä Suwenaa ei enää käsivoimin työnnetä tai vedetä enää yhtään mihinkään. Veneen kiinnittämisessä oli otettava huomioon veneen massa ja laituripaikan sopivuus 14,5 metriselle veneelle.
Itämerikierrokselle kertyi 35 matkapäivää ja 54 satamapäivää. Edelliseltä kaudelta oppineena järjestimme enemmän satamapäiviä, sillä meistä on tärkeää tutustua kohteisiin ja viettää aikaa veneellä. Kuluuhan satamapäivistä osa veneen ja miehistön huoltoon sekä yrittäjinä myös työnparissa.
Useita upeita kokemuksia rikkaampina valmistelimme haikeina pari päivää sitten Suwenan talvisäilytykseen ja odotamme jo nyt innolla ensi kesää ja uusia seikkailuja.
Koko Itämerikierroksen blogimerkinnät pääset lukemaan blogiarkistosta tai katsomaan vuoden 2011 rankingin.
Suwenan lokitiedot 2011
- Merimailit: 1348 nm, joista purjeilla 20 %, moottoripurjehtien 30 % ja koneajoa 50 %
- Moottoritunnit: 202 h
- Generaattoritunnit: 24 h
- Dieselkulutus sis. ajo, generaattori ja lämmitys: 1090 l
- Makeavesi: 6700 l
- Satamat 30 + ankkuripaikat 3: 33
- Yöpyminen veneessä: 89 yötä, joista ankkurissa 4 yötä
- Pisin päivämatka: 125 nm Vändburg, Gotlanti – Klaipeda, Liettua
- Kaukaisin piste linnuntietä kotisatamasta: 599 nm Oulu – Nida, Liettua
- Eteläisin matkapiste: 55N18.1 Nida, Liettua
- Läntisin matkapiste: 17E57.2 Nynäshamn, Ruotsi
- Itäisin matkapiste: 25E27.5 Pirttisaaren itäpuoli, Porvoo
- Pohjoisin matkapiste: 60N25.9 Hirvensalon telakka, Turku
- Jollan polttoainekulutus: 4 l
Kartta Suwenan vuoden 2011 satamista ja kesämatkasta. Klikkaa
tästä suurentaaksesi karttaa tai aukaise kartta koko näytön kokoiseksi.