Shetlanti osa 2/2, 18.6. - 29.6.

  • Posted on: 26 July 2014
  • By: Eve

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna satama pompsahti täyteen iloisia norjalaisia. Regatta Bergenistä Lerwickiin on joka vuotinen tapahtuma. Tällä kertaa yksi regatan vene otti melkein vuorokauden kaulan muihin. Rune Aasbergin Solo on luokan 40 plaaniin nouseva kilpavene. Loput 43 venettä saapuivat torstai-iltasella ja satama pullisteli venelautoista. Joka lautassa oli 3 - 8 venettä.
Shetland Race veneet Lerwickissä
Shetland Race veneet Lerwickissä
Jo torstai-iltana yksi vierasvene selvitteli parasta paikkaa, mihin heidän kannattaa siirtyä, jotta eivät jää saapuvien lauttojen keskelle regattaveneiden väliin. Heidän oli päästävä lähtemään perjantaina kohti Norjaa, kun työt alkoivat jälleen maanantaina. Jos he olisivat jääneet alkuperäisellepaikalle, he olisivat vain parin veneen päässä lautan ulkoreunasta. Satamatoimiston osoittama uusi paikka osoittautui katastrofiksi. Heillä oli perässään pisin lautta kaikista. Voisin epäillä, että heidän yö jäi suhteellisen vähäiseksi uniltaan. Kaikki seitsemän muuta venekuntaa kulkivat heidän veneen yli ja he varmasti murehtivat, miten pääsevät aamulla lähtemään.

Aamulla satamahenkilöstö järjesteli muutaman tunnin lautan veneitä, jotta tilaa saataisiin järjestettyä lähtevälle veneelle. Sitten alkoi vasta varsinainen parin tunnin urakka, kun köysiä nosteltiin veneiden yli sitä mukaan, kun tilaa järjestyi, jotta vene saataisiin pujoteltua ulos kolostaan. Kun he lopulta olivat vapaana, taisi ruorimiehellä pettää pitkän jännityksen jäljiltä hermo, sillä hän täräytti kaasun pohjaan ja törmäsi meidän naapuriveneeseen. Naapurin keulapuu vaurioitui ja hätäisellä veneellä särkyi koko sprayhood säpäleiksi. Ennen kaikkea veneen rouva jäi muutamaa senttiä vaille, että olisi jäänyt naapurimme keulapuun alle. Andrus kertoi, että rouva ehti vain kauhistuneena vetäytyä hieman taaksepäin. Lopulta he pääsivät lähtemään puskemaan vasta-aallokkoon ja vastatuuleen kohti Norjaa.

Norjalaiset olivat saapuneet EU:hun, joten he pääsivät nauttimaan Shetlannin satamaan suoraan toimitettavasta tax free -kaupasta. Meillekin veneelle tuotiin heti esite, kun olimme saapuneet satamaan. Tax free kaupalla riitti asiakkaita, kun auto sukkuloi vähän väliä satamassa. Meno oli kuin paloharjoituksissa, kun veneilijät muodostivat ketjuja ja kilisevät ostokset siirtyivät autosta laiturille ja sieltä kädestä käteen lautan perimmäiseenkin veneeseen.
Tax free kaljaralli Lerwickissä
Perjantai-illalla osallistuimme regatan cocktail juhlaan, jossa kaupungin päättäjien johdolla jaettiin regatan palkinnot. Meidän kyljessämme oleva vene palkittiin kultaisella melalla :-) regatan hitaimmasta Pohjanmeren ylityksestä. Tilaisuudessa palkittiin myös vuosipinsseillä uskollisia osallistujia. Pinssejä jaettiin 5, 10 ja 15 vuoden regattaan osallistujille. Yllättävän moni ansioitui pinssiin. Illalla siirryimme venekerholle, jossa livemusiikin ohella saimme kuulla monta hyvää purjehdustarinaa.
Shetland Race purjehduskilpailun palkintojenjako
Viikonloppuna lähdimme jälleen vuokra-autolla hieman kiertämään Shetlannin pääsaarta. Aloitimme tutkimusmatkamme eteläisimmästä kärjestä Sumburgh Head niemeltä. Kiivetessämme Sumburghin kukkulalle näimme jälleen runsaasti eri lintulajeja. Jälleen näimme oranssinokkaisia lunneja, jotka saivat runsaasti ihailua osakseen turisteilta. Kukkulalla oli myös tehty miekkavalaasta todellisen kokoinen malli. Melkoinen vonkale se olikin. Itseasiassa jo Fair Islen saarella meille selvisi, että Arbroathin legillämme veneen vieressä hyppineet vonkaleet eivät olleet delfiinejä, vaan lahtivalaita. Andrus jo silloin tuumasikin, että "Ne on kyllä todella suuria - ainakin neljä metriä pitkiä". Lahtivalaat eli minke whale ovat hyvin tavanomaisia valaita näillä vesillä.
Shetlanti
Sumburgh Head Shetlannissa
Sumburgh Headin rantakalliot Shetlannissa
Shetlannin ponit Sumburgh Head niemellä
Eve tutkimassa miekkavalasta Shetlannissa
Sumburghin kukkulan laella on majakka ja sen edustalla mellevän kokoinen 1905 rakennettu polttomoottorikäyttöinen sumutorvi. Aikoinaan se on ollut suunnattavissa hammasrattaiden avulla, mutta myöhemmin se muutettiin kiinteäksi, jotta siitä on voinut ottaa suuntiman mereltä.
Sumburgh Headin sumutorvi Shetlannissa
Sumburghista suuntasimme matkamme pääsaaren länsirannalle Brittein-saarten hienoimmalle ja suurimmalle hiekkakynkäälle. He kutsuvat hiekkakyngästä tomboloksi. Aallot ovat vuosien vieriessä kasanneet valkoista hiekkaa muodostaen hiekkavallin, joka yhdistää St Ninian’s Isle saaren Shetlannin Mainland saareen. Voi, kun olisi ollut hellepäivä. Siellä olisi ollut hienoa köllötellä.
Tavanomainen ohituspaikka Shetlannin yksikaistaisilla teillä
St Ninian's saaren hiekkakynnäs Shetlannissa
Kävimme myös tutkailemassa pääsaaren länsirannalla sijaitsevaa pääsaaren toista venesatamaa Scallowayn kylässä. Satama on pieni ja todella suojaisa. Jos palveluja kaipaa, niin siinä tapauksessa Lerwickin satama on sopivampi. On toki Lerwickissäkin noin neljän kilometrin matka lähimpään ruokakauppaan. Vaikka ihan rannan tuntumasta toki löytyy pieni kioski ja muutama ravintola.
Scalloway kylä Shetlannissa
Meidän pohjoisimman palmupuun kilpailu ratkesi Scallowayn kylässä, sillä sieltä löytyi Skotlannin kesämatkamme pohjoisin palmu erään kodin pihalta. Voittajapalmun koordinaatit ovat siis leveysasteella 60 astetta ja 8 minuuttia pohjoista.
Suwenan pohjoisin palmu, 60 astetta 8 minuuttia pohjoista Shetlannissa
Meillä valitettavasti minun sairastamisen vuoksi jäivät Shetlannin pohjoiset saaret nyt tutkimatta. Yell ja Unst vaikuttivat todella mielenkiintoisilta ja niillä kummallakin olisi ollut kaikenlaista koluttavaa, mutta aina ei voi voittaa.

Meidän Shetlannin matkan kruunasi aika jännä sattuma. Arbroathissa naapuriveneestä Jim tuli juttelemaan kanssamme. Rupattelimme melkoisen tovin ja vaihdoimme yhteystietojamme. Myöhemmin blogiimme saimme viestin Shetlannista, jossa Peter ja Ritva halusivat tavata meidät, mikäli tulemme Shetlantiin. Peter ja Ritva olivat tavanneet Jimin hieman meidän jälkeemme ja Jim oli kertonut tavanneensa suomalaisia. Näytti, että viikkojen vieriessä emme ehkä tapaakaan.
Viimeisenä Lerwickin päivänä minun laittaessa venettä valmiiksi seuraavan päivän pitkälle legille. oli Andrus bunkraamassa sapuskaa Suwenaan ruokakaupassa. Hänen ollessa hyllyvälissä valitsemassa ruokaa, kuului iloinen ”Hi Andrus”. Peter oli tunnistanut Andrusin blogimme kuvista. Kuinka sattuikaan, että Peter oli juuri samaan aikaan samassa hyllyvälissä tässä kaupassa ja tunnisti Andrusin. Hetken päästä olimme saaneet kutsun saapua heille englantilaiseen tyyliin iltapäivä teelle.

Skotlantilainen Peter ja hänen suomalainen vaimonsa Ritva ovat asuneet viisi vuotta Shetlannissa ja saimme vierailla heidän kotonaan. Juttua piisasi ja tuntui kuin olisimme tunteneet ennestään. Ilta vierähti vauhdikkaasti. Oli todella mukavaa viettää Ritvan ja Peterin kanssa meidän viimeinen ilta Shetlannissa.

Avainsanat: 

Kommentit

Olipa ikävää tuo sairastuminen ja matkasuunnitelman muutos. Toivottavasti loppumatka sujuu hyvin.
Me olemme kolhineet itseämme, vaan onneksi ei sentään tarvinnut keskeyttää matkaa. Olemme nyt saapuneet Tonavalle ja huomenna jatkamme matkaa alas päin...
Juttuja on edelleen blogissa http://seijmer14.blogspot.com
Terveisin Seija ja Pale

Lisää uusi kommentti

Filtered HTML

  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <blockquote> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.