Andalusia road trip huipentui matkamme neljäntenä päivänä, kun aamusella lähdimme ajamaan Granadasta ylös Sierra Nevadan vuoristoon. Tiet mutkittelivat hurjina serpentiiniteinä ja koko ajan meitä vastaan sujahteli niin vauhdikkaita busseja, autoja kuin asuntoautoja. Eniten olimme vaikuttuneita lukuisista pyöräilijöistä, jotka polkivat kohti huipulla sijaitsevaa hiihtokeskusta. Se käy melkoisesta treenistä, kun polkee 1500 metriä ylös Granadasta.
Kipusimme ylös Sierra Nevadan hiihtokeskukseen, joka sijaitsee 2300 metriä merenpinnasta. Kuulemma normaalisti toukokuun alussa täällä on vielä lunta. Tänä keväänä kuitenkin huhtikuun helteet olivat sulattaneet suuren osan lumesta niin, että rinteillä oli enää lumipälviä siellä täällä. Granadan t-paitakelit olivat todella jääneet taakse, sillä noustuamme autosta tutkimaan Sierra Nevadaa aloimme hytistä kylmässä vuoristoilmassa. Ei muuta kuin välietappi autolle heittämään takki niskaan 🙂 ja kävelymatkamme sai jatkua.
Sierra Nevadan laskettelukeskus oli todella yllättävä löytö suuruutensa puolesta näin lähellä Välimerta. Täällä on 134 laskettelurinnettä, joissa lasketeltavaa riittää 112 kilometriä. Rinteille pääsee 24 hissillä.
Kun perinteisesti joku kertoo lähtevänsä Aurinkorannikolle, sitä aina ajattelee rantaelämää sandaalit jalassa. Jos vaan mukaan tulee otettua suksetkin, niin rantasandaalit voi vaikka päiväksi helposti vaihtaa monoiksi, sillä Välimeren rannalta Sierra Nevadan vuoristoon on linnuntietä vain 40 kilometriä tai Malagasta ajomatkaa ainoastaan 160 km – uskomatonta!
Oli ihan mieletön tunne kävellä rinteillä, nauttia vuoristomaisemista ja todella vain kiven heiton päässä on Välimeri.
Näiden muutaman päivän aikana olemme päässeet näkemään uskomattomia historiallisia nähtävyyksiä ja luonnon kauneutta. Nämä kokemukset rikkaampina lähdimme paluu matkalle kohti La Lineaa ja meitä keväthuollon kera odottavaa Suwenaa. Kyllä muutaman päivän autoreissu oli kerrassaan upea.