Isle of Wightilta suuntasimme kohti Hamble-jokea, joka sijaitsee Solentin alueella. Solent onkin englantilaisten purjehdusmekka ja sen kyllä huomasi. Yhdellä silmäyksellä oli yli sata venettä koko ajan nähtävissä. Meidän lyhyt 11 mailin matka hurahti ihanassa helteessä. Ohitimme myös Isle of Wightin
Rasvatyynet kelit jatkuivat ylittäessämme Englannin kanaalia Cherbourgista Isle of Wightin saarelle. Solmiessani kesän viimeistä lippusolmua Englannin vieraslippuun, pujahti kipparin pää ulos kannelle ja Andrus huikkasi iloisesti, että ”muistathan, että Englannissa on vasemman puoleinen liikenne?” Blondin sormet ehtivät jo pysähtyä hetkeksi
Pienen idyllisen Honfleurin jälkeen olimme matkalla kohti huomattavasti suurempaa 1500 venepaikan Cherbourgin satamaa. Tällä 76 mailin matkalla lokikirja sai kaksi merkittävää merkintää. Ensiksi Suwena siirtyi nolla-meridiaanin toiselle puolelle, jolloin siirryimme itäiseltä pallon puoliskolta läntiselle. Teimme myös oman nopeusennätyksen pohjan suhteen,
Dieppestä Honfleuriin saimme nostaa jälleen genaakkerin keveiden pohjoistuulien ansiosta. Viritimme jälleen genaakkerin säädettävällä halssikulman köydellä ja trimmaus toimi erinomaisesti. Siitä tuli hyvä genaakkerikäytäntö heti kerralla. Tuuli alkoi nousta lähestyessämme Le Havrea. Kävipä tuuri, sillä vain hetki genaakkerin laskun jälkeen tuuli
Matkalla Calaisista Dieppeen kuulimme hätkähdyttävän ilmoituksen VHF:ltä, sillä uimareita oli ylittämässä Englannin kanaalia. He ilmoittivat kunkin uimarin ja hänen saattoveneensä koordinaatit, jotta laivat pystyvät väistämään uimareita. Jokaisen uimarin uudet koordinaatit ilmoitettiin aina parin tunnin välein. Kanaalin ylitys on noin 32
Toisten veneblogeja lukiessa Calais on tuntunut jo tosi kaukaiselta paikalta Itämeren pohjukasta katsottuna. Voi siis arvata, että tuntui mahtavalta saavutukselta saapua omalla veneellä Calaisin satamaan. Samalla lokikirjaan saimme jälleen merkitä uuden maan. Ranska on jo kahdestoista maa, jossa me olemme
Bruggesta oli ensin 9 mailin matka kanavia pitkin Pohjanmerelle. Heti Zeebruggen sataman jälkeen pääsimme nostamaan purjeet ja purjehdusmaileja ehti kertyä vain yhdeksän ennen kuin oli jo aika kääntyä Oostenden sisäänajoa kohti. Vielä maili lisää, niin olimme jo Oostenden satamassa. Oostenden
Saavuimme Rotterdamista Zeebruggeen ilta yhdeksältä. Saimme siellä kuulla, että seuraava sulutus yläjuoksuun olisi Zeebruggen satamasta 23.30, joten jälleen suunnitelmamme muuttuivat ja jäimme yöksi Zeebruggeen. Saimme tutusti vesikuuron niskaamme juuri kiinnittäessämme Suwenaa Royal Belgium Sailing Club marinan laituriin. Koko ajan vilkkaan
Kun lähdimme Goudasta kohti Rotterdamia, paloi Nieuwe Gouda kanavan sillassa kaksi punaista valoa. Satamakapteeni tuumasi iloisesti meille, että ”silta on kaput”. Siinä sitten mietimme, että onkohan se pitkäänkin kaput vai pääsemmekö jatkamaan matkaa? Sillalla korjausmies puuhasi touhukkaasti, joten odotimme sillan
Kun juhannusaattoiltana jäimme sulun edustalle yöksi, ajattelimme, että aamulla siirrämme Suwenan Goudan keskustaan kanavan varrelle. Aamulla taas suunnitellessamme sulkuun lähtöä, huomasimme, että sulku toimii sunnuntaisin vain heinä- ja elokuussa. Jos siis siirrymme keskustaan, emme pääse jatkamaan matkaa sunnuntaina kuten alun
